ollisaarinen

Leskeneläkeuudistus ei koske demariäänestäjiä - pienille eläkkeille ratkaisu

Työmarkkinajärjestöjen perhe-eläkeuudistusneuvottelut ovat tuottaneet laihan tuloksen. Tosin alaikäisten lasten asemaa parannetaan, mitä voi pitää hyvänä asiana, mutta ansiosidonnaisen työeläkejärjestelmän perusideologiaan kuulumaton leskeneläke jää voimaan vain hieman supistettuna.

Leskeneläkkeen kesto rajoitetaan kymmeneen vuoteen mutta muutos koskee vain 1975 syntyneitä tai nuorempia. Tämä tarkoittaa, ettei uudistus koske demarien äänestäjiä ja noudattaa vakiintunutta linjaa "näpit irti" luvatuista etuuksista.

Varovaisuus ihmetyttää. EK:n neuvotteluihin osallistunut asiantuntija Vesa Rantahalvari totesi pienten eläkkeiden vappusatasen maksamisesta työeläkejärjestelmästä ettei työeläkejärjestelmässä ole sellaisia varoja, joita voitaisiin suunnata tällaiseen tulontasaukseen (Ylen Ykkösaamu 12.6.).  - Yhtälailla voidaan todeta, ettei eläkejärjestelmään ole kerätty erityisiä varoja leskienkään sosiaalisen aseman pönkittämiseksi vaikka tähän kuluukin yli prosenttiyksikkö eläkemaksusta. Kun ansiosidonnainen eläkejärjestelmä perustuu ajatukseen kunkin yksilön ansioiden mukaisesta eläkemaksusta ja eläkkeestä, on järjestelmän käyttö kaikkeen mahdolliseen sosiaalitoimeen rapauttavaa ja maksajia demoralisoivaa.

SAK:n eläkeasiantuntija Sinikka Näätsaari toteaa blogissaan, että leskeneläke luotiin aivan toisenlaiseen maailmaan. Mielestäni työeläkkeen leskeneläke olisikin lakkautettava tai muutettava lyhyen siirtymäajan avustukseksi.  Onhan niin, ettei leski jää ilman eläkettä vaan hän on oikeutettu omaan eläkkeeseensä kuten kaikki muutkin, sinkut ja varhain eronneet.

Aiemmin mainitussa ykkösaamun lähetyksessä viitattiin mahdollisuuteen, että pieniä eläkkeitä tuettaisiin työeläkevaroin. Nykyisin eläkettä kertyy suoraan elinkaariansioiden suhteessa mutta tämä ei lämmitä pienen työeläkkeen saajaa koska saman saa ilmankin kansaneläkkeenä ja asumistukena. Eläkkeiden yhteensovitus ja eläkkeensaajan asumistuki toimivat  siten, että vasta selvästi yli puolentoista tonnin ansioeläkkeestä on hyötyä. Tämä on eräänlainen eläkeläisen tuloloukku joka ei tunnu monenkaan mielestä oikealta kun joka ansioeurosta on eläkemaksu maksettu.

Oma ratkaisuni pienten eläkkeiden ongelmaan on yksinkertainen: poistetaan eläkkeiden yhteensovitus. Tällöin kaikki saavat kelan peruseläkkeen ja sen päälle jokainen pienikin ansio tuo tasan ansiosidonnaisen lisän oikeudenmukaisesti.  Muutos selkeyttää perusturvan ja ansioturvan asemaa ja mahdollistaa ajatuksen alentaa pakollista ansionvakuutamisen tasoa ja toisaalta yhdistää kansaneläke mahdolliseen tulevaan perustuloon sekä tasoltaan että verotuksellisesti.

Yksi vaihtoehto on siis alentaa ansioeläkekertymää ja vastaavasti eläkemaksua ja samalla rahoittaa kasvava kansaneläkemeno kelamaksulla. Suoraan sovellettuna tämä johtaisi tulontasaukseen mutta kaikki saisivat sekä kansaneläkkeen että täysimääräisen, mutta nykyistä alemman ansioeläkkeen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset