ollisaarinen

Keskustan poliitikkojen kohtalo isäntäin rakkikoirina

Kun vihreiden Krista Mikkonen toisti yleisen tiedossa olevan asian, ettei Suomessa riitä puuta kaikille suunnitteilla oleville (keskustalaisittain) "piotuotetehtaille" eli sellukattiloille älähti keskustan Katri Kulmuni välittömästi ”kyllä puuta riittää” ja että metsänomistajat päättävät itse puunsa myynnistä. Tässähän se ongelma onkin: meillä ylläpidetään kahta laskentaa puun riittävyydestä, toisaalta arvioidaan potentiaalista maksimaalista puun tuotantoa  ja toisaalta inventoidaan metsävaroja todellisen käytön mukaan.  Kun kaikki metsänomistajat eivät myy puuta maksimaalisesti, ei maksimaalinen puuntuotanto toteudu. Tästä huolimatta tehtaita perustetaan luottaen kaikkien omistajien puunmyyntihalukkuuteen. Kun osa puusta jää yksityismetsiin tai kasvu jää vajaaksi, hakataan valtion metsät loppuun ja tuodaan puuta ulkomailta kantohintojen noustessa metsäperintöaatelia lihottaen.

Muita keskustan reagoijia olivat Mikko Kärnä joka totesi isällisesti "Laitan tällaiset sammakot tällä kertaa tulevan ministerin kokemattomuuden piikkiin, mutta tämä ei saa toistua. " sekä aina hanakka Hannu Hoskonen ”Se oli täysin hallitusohjelman vastainen teko. Aivan karmeaa.”

Sammakko oli siis, että Mikkonen totesi totuuden.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen (Iltalehti):

– Minun näkemykseni on se, että hyvällä ilmasto- ja ympäristöystävällisellä, modernilla metsänhoidolla meiltä löytyy varmasti puuta kaikkiin näihin sellutehdashankkeisiin, mikäli ne vain etenevät markkinoiden ja elinkeinoelämän toimesta. En usko, että meillä on mitenkään kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuus vastakkain näiden hankkeiden kanssa. (Suomeksi: jos teoreettinen puuntuotantomaksimi saavutetaan, puuta riittää niille tehtaille, joille sitä riittää.)

Luonnon monimuotoisuuttahan ei talousmetsästä löydy.

Sekä keskusta että vihreät ovat kansanliikkeitä, mutta vihreiden kannattajakunta ajattelee ihmiskunnan ja luonnon globaalia jatkuvuutta kun taas keskustan kannattajakunta maksimoi oman omaisuutensa ja työnsä tuottoa. Tämä tuoton maksimointi verhotaan isänmaallisuudeksi mutta isänmaallisuutta ei osata erottaa oman äitimaan edusta.

Keskustalaisten poliitikkojen tehtävänä on palvella metsäklusterin asiaa kuten Mauri Pekkarinen yritystukityöryhmässä tai muuten käy hullusti kuten ministeri Kimmo Tiilikaiselle, joka menetti maa- ja metsätalousministeriön tehtyään yhden "väärän" virkanimityksen mistä seurasi ryhmän sakinhivutus.

Niinpä nämä ylpeät ja suustaan suuret keskustapoliitikot kutistuvatkin vain maanomistajain sätkynukeiksi.

 

Lisäaineistoa: Metsänhoitaja Veikko Huovinen: Kylän koirat, Wsoy 1962.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

”…vihreiden kannattajakunta ajattelee ihmiskunnan ja luonnon globaalia jatkuvuutta kun taas keskustan kannattajakunta maksimoi oman omaisuutensa ja työnsä tuottoa”. Minä kuvittelin aiemmin, että politiikka on valintojen tekemistä erilaisten vaihtoehtojen välillä, mutta nyt selvisi, että kysymys on eron tekemisestä ”hyvien” ja ”pahojen” ihmisten välillä. Ja näin se varmaan menee: Kalliossa asuva vihreä valtiosihteeri ajattelee aina ihmiskunnan parasta, mutta kemiläinen työtön metsuri tuijottaa pelkästään omaan napaansa.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kemiläinen työtön metsuri olisi korpikommunisti, ellei asuisi kaupungissa. Kemijärveläinen Väyrys-Paavo oli taas niin ultrakepulainen, että kasvoi puolueesta ulos kun oman hehtaarin edun ajaminen huipentui puhtaaksi oman edun ajamiseksi ja Suomi-neidon hyväksikäytöksi.

Ei tässä ole kysymys eron tekemisestä hyvien tai pahojen ihmisten välillä vaan ihmisten käyttäytymisen objektiivisesta kuvaamisesta. Yksikään kepulainen poliitikko ei etene ellei joka lauseessa puolusta hehtaaria tai navetannurkkaa. Poikkeamista sakotetaan heti. Alkiolainen yhteishyväkin rajoittuu perustulon turvaamiseen palkkatulojen puutteessa.

Vastaava nurkanpuolustaminen kuuluu demarien ay-asenteessa mikä ei anna tilaa luovalle yhteiskunnan kehittämiselle.

Vihreiden maailmanparannus taas usein kompastuu jäykkiin ideologisiin näkemyksiin vaikkapa ydinvoimasta tai pienpuuhasteluun esimerkiksi kaupunkiviljelyssä mutta nythän kyse oli asiallisen keski-ikäisen maisterishenkilön puolustamisesta kiusaajiltaan.

Käyttäjän meeviren kuva
Matti Viren

Et näytä ymmärtävän, että on yksinkertaisesti vain typerää luokitella ihmisiä hyviksi tai huonoiksi heidän mielipiteidensä (äänestyskäyttäytymisensä) perusteella. Mutta varmaan pysyt uskossasi vahvana loppuun asti.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Itse asiassa kyseistä jaottelua ei löydy tekstistäni. Kuvaan vain, miten ihmiset käyttäytyvät. Jos se tuntuu hyvältä tai pahalta niin kyse on lukijan arviosta.

Käyttäjän vanhavaari72 kuva
Risto Mäkinen

Sellu on hyvä tai huono tuote riippuen kirjoittajan asenneilmastosta. Jos sellu menee kiinalaisten WC- paperiksi on tuote epäekologinen vaikka kiinalaisten hygienia paranisikin. Jos sellukuidusta tehty kartonkipakkaus korvaa muovin niin teollisuus on tode
loista biotuoteteollisuutta. Kun sellukuidusta jalostetaan kullan kilohintaista lääketeollisuuden tuotetta on teko palkinnon arvoinen ekologinen teko. Pitäisi jonkun esittää moniulotteisen laskelma onko hakkuiden kasvattaminen puun kasvun ylärajoille ja samalla CO 2 päästöjen lisääminen todellinen lisäys jos sellulla saadaan muita merkittäviä päästövähennyksiä. On siinä uusilla kansanedustajilla opiskelun paikka jota ei tulisi puhuttua suulla suuremmalla ideologinen hattu päässä

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset