ollisaarinen

Yksityinen velkaantuminen - ja julkinen (vastamainos)

Joskus 1980-luvun lopulla Kansallis-Osake-Pankki mainosti marraskuussa: "Lähde nyt etelään, maksa vasta keväällä".  Mainos jäi pysyvästi mieleeni, koska se oli ensimmäinen avoimesti kevytmieliseen velkaantumiseen kehoittanut viesti perinteisesti vakaalta pankilta.

Olihan silloin jo mahdollista velkaantua tavarakaupassa osamaksusopimusten ja kaupan tyrkyttäminen ketjukohtaisten luottokorttien avulla. Vielä aiemmin 1960-luvulla oli tapana merkitä ruokakaupan ostokset vastakirjaan, jonka kertymä hoidettiin palkkapäivänä. Velaksi kuluttamista ei kuitenkaan pidetty suotavana.

Amerikkalaistyyppinen henkilökohtaiseen yleisluottokorttiin perustuva kulutus sai vauhtia, kun pankit ryhtyivät kortteja asiakkailleen tyrkyttämään. Monella asiakkaalla hämärtyi raja omien rahojen ja luottokorttilimiitin välillä. Tämän lisäksi suggestioalttiin ihmisen osana oli olla kuluttaja, toivotun käyttäytymisen raja siirtyi velan puolelle.

Velaksi kuluttaminen ei ole kuitenkaan viisasta. Yksinkertaisesti sanottuna: jos ylläpitää jatkuvaa kulutusluottoa niin kuluttaa vähemmän, koska osa maksukyvystä ylläpitää pankkitoimihenkilön kulutusta. Velaton ihminen pystyy kuluttamaan enemmän.

Kulutusluottoja kuitenkin tyrkytetään: pankki hyötyy koroista ja kauppias saa kauppoja.  Kukaan ei aja kuluttajan viimekätistä etua vaan kuluttaja on saalistuksen kohde.

Joskus voi joutua velkaantumaan äkillisen odottamattoman menon tai elämäntilanteen vuoksi. Tämä on kuitenkin eri asia kuin tahallinen luottoon ryhtyminen, kuten alussa mainittu "matkusta nyt, maksa myöhemmin". - Omaa luottokelpoisuuttaan kannattaa vaalia juuri tilanteeseen, missä lainaa tarvitsee ihan oikeasti.

Kansantalouden kannalta ei kuluttajien velkaantuminen ole tarpeellista tai toivottavaa. Velkaantunut kuluttaja ylläpitää rahoitussektoria, velaton ylläpitää monipuolisesti hyödykkeiden tuotantoa. Ylivelkaantunut kuluttaja aiheuttaa yhteiskunnalle sosiaalikustannuksia. Kulutusluotot ovatkin toksisia instrumentteja, joiden tarjonnan kieltäminen ei juuri maailmaa hetkauttaisi ja erityisesti tämä pätee pikaluottoihin.

Sauli Niinistö: "Säästäminen merkitsee sitä, että jotakin jää säästöön"

Kotitalouden kannattaa kuitenkin ottaa velkaa silloin, kun varat sijoitetaan viisaasti. Opintolaina on hyvä sijoitus, jos uskoo valmistuvansa ja saavansa työpaikan, asuntolaina on hyvä sijoitus, jos lainanhoitokulut alittavat vuokralla asumisen hinnan asunnon jäännösarvo huomioiden. Sijoituksiin liittyy riski, joka joskus toteutuu, mutta asunto- ja opintolainat ovat usein järkeviä. Sen sijaan auto- ja venelainat ovat harvoin perusteltuja: on syytä ajaa sen ikäisellä autolla, mihin käteisvarat riittävät.

Tuoreet bkt-luvut viittaavat, että yksityisen kulutuksen kasvu on hidastunut. Liekö monella tullut piikki täyteen?
 

Julkinen velkaantuminen ei valtion tasolla eroa yksityisestä velkaantumisesta muuten kuin että velan vastuu jakautuu porukalle ja mikä pahinta, jälkipolville. Velanotto tehdään usein kasvun varaan ja perustellen, että velka luo kasvua. Politiikan dynamiikkaan kuuluu, että on helpompi ottaa velkaa kuin maksaa sitä. Julkinen talous voi ottaa velkaa myös mutkan kautta. Jos nyt hallitusneuvotteluissa sovitaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin ja menopäätökset tehdään tämän mukaisesti, otetaan itse asiassa velkaa tuleville vuosille, koska työllisyysaste jää todennäköisesti alemmaksi. Ainakin näin kävi, kun Kataisen - Urpilaisen -hallitusta ei saatu kasaan väärentämättä talouden kasvuennustetta jotta demarit saivat hyvinvointikarkkinsa. - Toinen tapa velkaantua julkisesti on painaa rahaa, mikä aluksi lämmittää mutta inflatoi talouden ja luo zombeja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset