ollisaarinen

Helppo tapa kaventaa "verokiilaa" on leskeneläkkeen poisto

Meillä on tapana puhua verokiilasta, kun verrataan palkansaajan käteen jäävää palkkaa palkanmaksusta johtuvaan lakisääteiseen työnantajakustannukseen. Verokiila sisältää kaksi peruselementtiä, ansiosidonnaisiin etuuksiin liittyvät maksut ja varsinaiset verot yhteiseen kassaan. Maksut jakautuvat vielä työnantaja- ja työntekijämaksuihin hieman keinotekoisesti, sillä koko potin kustantaa palkansaaja omalla työllään.

Ansiosidonnaisista maksuista suurin on työeläkemaksu, joka on nykyisin yksityisellä puolella noin 24 % bruttopalkasta. Tästä kuluu yksityisellä puolella noin 1,8 %-yksikköä perhe-eläkkeisiin, jotka koostuvat lähinnä leskeneläkkeistä. Kunnallisella puolella luku on 1,1 %-yksikköä.

Työeläkejärjestelmän perusajatuksena on, että kukin meistä saa ansioihinsa suhteutetun eläkkeen jonka maksu on myös ansioihin sidottu. Vakuutus on pakollinen riskivakuutus, eläkettä maksetaan kullekin suodun elinajan mukaisesti.

Leskeneläke ei sovi tähän filosofiaan. Leski saa tietenkin omiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen, mutta tämän lisäksi vielä puolisonsa ansioihin suhteutettua eläkettä. Tästä eläkkeen osasta leski ei ole itse maksanut lainkaan maksuja.

Leskeneläke edustaa patriarkaalista ajattelua, mihin kuuluu miehen velvoite vastata puolisonsa elannosta. Kun eläkejärjestelmää luotiin, oli tavanomaista, että mies oli monilapsisen perheen pääasiallinen tulonsaaja, jonka eliniänodote oli nykyistä alhaisempi. Tällöin tuntui oikealta varmistaa perheen ja lesken asema yhteisvastuullisesti työeläkejärjestelmän kautta.

Nykyisin tilanne on toinen. Perusturvan parannuttua, lapsiluvun alennuttua ja avioerojen lisäännyttyä ei leski useinkaan edusta sellaista kaikkensa perheen eteen uhranneen vaimon laatukuvaa, jonka leskeneläkkeen käsite helposti mieliimme piirtää. Leskissä on paljon toisia puolisoita, jolloin ensimmäinen puoliso jää kokonaan vaille vaikka olisi kasvattanut lapset ja silittänyt paidat.

Yhtä kaikki, on perustavanlaatuinen epäkohta, että kaikki työeläkemaksua maksavat joutuvat kustantamaan leskeneläkettä, johon leski itse ei ole lainkaan sijoittanut.

Yksityisen puolen 1,8 %:n perhe-eläkeosuus on merkittävä osa verokiilasta, mutta vaikka naiset elävät miehiä pitempään niin naisvaltainen kunnallinenkin ala joutuu tätä eläkelajia kustantamaan. Ehdotankin, että leskeneläke poistetaan ja palkansaajan eläkemaksua alennetaan kunnallisen järjestelmän mukainen 1,1 %-yksikköä ja yksityisen puolen työnantajamaksua alennetaan 0,7 %-yksikköä. Seurauksena kilpailykyky paranee, aktiiviväestön ostovoima nousee ja kunta- ja valtio saavat enemmän verotuloja, tosin lesken kulutus ja  verot menetetään.

Koska meillä  ei ole ollut  tapana alentaa maksuun tulleita eläkkeitä tarvitaan pitkä siirtymäaika, sitkeimmille ehkä noin puoli vuosisataa ei-ansioeläkettä.

Niille, jotka tahtovat huomioida oman puolison kotityön merkityksen, tulee antaa mahdollisuus jakaa oma eläkekertymänsä puolison kanssa kertymän syntyvuosina vaikka fifty-fifty.

Lesken asema on usein hankala mutta kyse on perheen sisäisistä järjestelyistä ja yksilön valinnoista pikemminkin kuin ansiosidonnaisesta yhteisvastuusta. Räikeimmillään kyse on selvästä epäkohdasta, kun eläkettä maksetaan vuosikymmeniä nuorena avioliiton solmineelle.

Ansiosidonnaista järjestelmäämme on vaikea muuttaa ilman etujärjestöjen siunausta, vaikka lait säädetäänkin eduskunnassa. Sdp-johtoinen hallitus tähän pystyy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän PasiSalmi kuva
Pasi Salmi

Kyllä leskeneläke tai oikeammin perhe-eläke on silloin hyvinkin merkittävä asia, kun aviopuoliso kuolee nuorena ja toiselle eli leskelle jää elätettäväksi alaikäisiä lapsia. Näin meille kävi vuonna 1985, että isän kuollessa syöpään jäi orvoksi 10, 7 ja 1 vuotiaat.

Ruotsin valtiolta kesti tehdä eläkepäätös 2 viikkoa. Suomen valtiolta 3 kk. Tuon ajan elimme hyvin hyvin pienillä tuloilla ja 70 000 mk asuntovelassa, kun uusi isompi asuntohuoneisto oli hankittu muutama vuotta aiemmin.

No, Ruotsista saamastamme perhe-eläkkeestä vei valtio 30 % meiltä alaikäisiltä, että ei siitä paljon elämiseen jäänyt.

Sitten täytyy muistaa, että jos toinen vahnemmista kuolee ( ja kuten meillä emme saaneet mitään tukia edes asumistukea (silloin ei saanut omistusasuntoon) niin silloin koko elinlustannukset tulevat yjden henkilön maksettavaksi. Ja jos henkilö on matalapalkkatöissä niin silloin ei välttämättä normaali 7:45 riitä.

Näin meillä ainakin kävi, että äiti teki 20 vuotta keskimäärin 16 tuntisia työviikkoja (2-3 työpaikkaa) ja kun oli useita osa-aikatöitä niin maksoi koko ajan huomattavasti korkampaa veroa, kun samasta tulotasosta kun olisi ollut vain yksi päätyö. Ja kun Holkeri hallitus Liikasen johdolla teki veroremontin ja kotiin putkati kirje, että verotus kevenee niin ei keventynyt meillä vaan kun yksihuoltajavähennystä leikattiin niin tuohon tuloihin tuli 1 % korotus.

No äiti on nyt 72-vuotias ja käy yhä kokopäivätöissä, jotta voi kuroa umpeen niitä kustannuksia, joita kolmen lapsen kasvattaminen ja korkeakoulutus tuli maksamaan, kun tukia ei nautittu.

Leskeneläkettä tai perheeläkettä alaikäinen voi saada 18-vuotiaaksi ja sen jälkeen jos opiskelee niin 21-vuotiaaksi opintoeläkettä. Minun osaltabi tuo oli vuodessa alle 500 mk.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kuvaat syvän kokemuksen perusteella tilannetta, missä perhe-eläke on tullut tarpeeseen. En itsekään ehdota alaikäisten perhe-eläkkeen poistoa mutta käsittääkseni perhe-eläkemenosta valtaosa kuluu iäkkäänä kuolleen puolison leskille.

Vastuu yksinhuoltaperheiden menestyksetä on mielestäni kuitenkin ensi sijassa perusturvan puolella. Eli miten on ylipäätään tuettava kolmilapsista yksinhuoltajaperhettä? Verokiilaan mahtuu sitten enemmän tätä tukea jos iäkkäämmät lesket jätetään vähemmälle.

Kun perhe-eläke on tullut tosi tarpeeseen kuvaamassasi tilanteessa niin kuitenkin valtaosa eläkkeen saajista on aivan eri tilanteessa ja tavallaan ratsastaa huono-osaisen selässä. Kuten puhuttaessa pienituloisten julkisen sektorin naisten lomarahoista. Kyllä ne lomarahat vietiin suurituloisiltakin julkisen sektorin naisilta ja miehiltä. Sitäpaitsi miksi me maksamme kuntamme työntekijöille pieniä palkkoja?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mieskin voi saada leskeneläkettä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kyllä voi ja siksi käytinkin tekstissä yleensä sanaa puoliso. Eläkelakia säädettäessä tilanne oli yleisesti ottaen perinteisen mallin mukainen ja naisten pitkäikäisyyden vuoksi he useimmin ovat edunsaajina.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Sen verran sinulla on validia pointtia tuossa ajattelussasi, että leskeneläkkeeseen liittyy joitakin yksityiskohtia, joissa selkeästi ylimääräistä kermaa kakun päällä jonkun verran, ja ihmisten tasavertainen kohtelu on unohtunut.

Leskeneläke voi jatkua myös sen jälkeen kun leski solmii uuden avioliiton. Mutta siihen ei kyllä voi perustella oikein mitään tarvetta, verrattuna muihin ihmisiin yhteiskunnassa, joille ei makseta tuollaisia ylimääräisiä rahoja.

Leskeneläke voi jatkua myös periaatteessa jopa kymmeniä vuosia sen jälkeen kun puoliso kuoli ja lapsetkin kasvoivat aikuiseksi. Siinäkään tilanteessa ei oikein ole perusteita sille, että leski vielä 10 vuotta puolison kuoleman jälkeen katsottaisiin olevan jotekin heikommassa ja enemmän rahallista apua tarvitsevassa asemassa kuin saman ikäinen sinkku ihminen, jolle yhteiskunta ei maksa vastaavia ylimääräisiä rahoja.

Joten pientä viilausta siinä kyllä voisi olla, ihan puolueettoman tasavertaisuuden nimissä, vaikka se alkuperäinen aihe eli puolison kuoleman aiheuttama ylimääräinen (ja jossain määrin väliaikainen) taloudellinen ahdinko tunnustetaankin tosiasiaksi. Tästä ei kyllä säästöä syntyisi niin paljon kuin lasket, vaan melko pieniä murusia.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

STM:n työryhmä esitti pari vuotta sitten, että perhe-eläkettä painotettaisiin lasten eläkkeisiin ja että leskeneläkkeestä tehtäisiin mahdollisesti määräaikainen. En löytänyt tähän tilastoa, mutta muistini mukaan lasten osuus koko potista on nyt melko pieni, joten säästöä olisi luvassa, jos leskeneläkkeestä luovuttaisiin.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

STM:n esitys kuulostaa hyvin pitkälti niiden ylimääräisten kermojen kuorimiselta pois, joita luettelin tuossa edellä. Voisin kyllä allekirjoittaa sellaisen ehdotuksen. Leskeneläkkeen poistaminen kokonaan kaikilta tuskin saisi tukea, se ei ole edes suomalainen keksintö, vaan kansainvälinen tapa osoittaa yleensä väliaikaisesti taloudellista solidaarisuutta edesmenneen henkilön lähiomaisille.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen Vastaus kommenttiin #8

Ehkä olen sitten vain kateellinen, sillä eronneena en missään tapauksessa saa leskeneläkettä ja olen jo pitkään joutunut sopeutumaan yksin asuvan olosuhteisiin ja kustannuksiin siitä huolimatta, että hoidin vähintään osuuteni yhteisten lasten huolenpidosta. Yhteiskunta tuskin mitään solidaarisuutta osoittaa joten kun kyse on lakisääteisistä etuuksista, eivät ne saisi kovin erilailla kohdella maksajiaan. - Kela maksaa kuitenkin kaikille puolison kuolinhetkellä avioliitossa olleille pientä leskeneläkettä verovaroista ja olen tässä puuttunut ensi sijassa työeläkkeen leskeneläkkeeseen jonka hinta on yli prosenttiyksikkö koko verokiilasta.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler Vastaus kommenttiin #9

Tuossa on ihan perusteita, verrata eronneen ja lesken asemaa toisiinsa. Miksi toisen asema pitäisi olla turvatumpi kuin toisen, se ei liene tasavertaista? Niinpä lesken eläkkeen tärkein moraalinen hyve ja perustelu on väliaikainen, äkilliseen kuin salama kirkkaalta taivaalta iskevään muutokseen sopeuttava taloudellinen apu perheen tulovirran odottamattomaan heikentymiseen. Jos jotkut kuolemat ovatkin ehkä hitaasti eteneviä ja jo kauan etukäteen ennustettavia, ei sitä varsinaisesti tarvitse kadehtia että ihmiset ovat joutuneet elämään kasvokkain hitaasti ja ehkä tuskallisestikin lähestyvän kuoleman kanssa.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen Vastaus kommenttiin #13

Luulen, että leskeneläkettä arvostelevaa pidetään ihmisenä, joka ei osaa empatisoitua niihin murheisiin ja vaikeuksiin, joita kuolemaan välttämättä liittyy. Toisaalta on selvä, ettei ansiosidonnaisen riskivakuutuksen kautta voi rahoittaa mitä hyvänsä sosiaaliturvaa. Rajanveto on tarpeen ja ansiosidonnaisen järjestelmän kohdalla raja on syytä vetää kunkin maksajan omiin ansioihin. Kun eläkemaksu alenisi niin tämä antaisi tilaa vaikka yleisen Kelan leskeneläkkeen parantamiseksi.

Nykyiseen leskeneläkkeeseen liittyy lakisääteisen yleisen sosiaalijärjestelmän kannalta niin epäoikeudenmukaisia asetelmia että se on syytä lakkauttaa. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että uraa kotijoukkojen tuella tekevälle puolisolle annettaisiin oikeus jakaa omaa eläkekertymäänsä puolisolleen.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ihme hönötystä. Britanniassa eläkekertymä hyvitetään kokonaisuudessaan perikunnalle eläkeläisen kuoltua ennenaikaisesti. Suomessa se tavataan sosialisoida muille veroperusteisen eläkejärjestelmän sen mahdollistamana.

Lesken eläkkeellä on moraalinen ja inhimillinen peruste.

Suomen työeläkejärjestelmä ei ole eläkejärjestelmä, vaan veroponzi rahastointeineen. Maan valtavan kokoisen julkisen sektorin eläkkeitä alettiin rahastoida vasta varsinaisesti ja varovasti vasta 1990- luvulla !

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Olen samaa mieltä siitä, että kallis eläkejärjestelmämme on epäoikeudenmukainen, koska maksu on ansiosidonnainen ja pakollinen, mutta hyöty valuu pitkäikäisille. Kyse on pakollisesta riskivakuutuksesta ilman säästösummaa.

Kun on kyse merkittävästä pakollisesta maksusta, tulisi hyödyn jakautua maksajille samoin perustein. Kuitenkin, jos tietyt avioliiton ehdot täyttyvät, saa aviopari kattavamman vakuutuksen samalla hinnalla leskeneläkkeen kautta.

Ensimmäinen kommentoija kuvasi tilannetta, missä perhe-eläkkeellä oli sanojesi mukaan moraalinen ja inhimillinen peruste. Tämä ei ole kuitenkaan tyypillinen tapaus. Yleensä kyse ei ole ennenaikaisesta kuolemasta vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvästä tilanteesta, missä toinen puoliso jää omilleen toisen menehdyttyä. Mielestäni kukin on ensi sijassa itse elatusvelvollinen itsestään, enkä ymmärrä miksi maksajina ovat kaikki muut, joiden elämänkaari ei mene ihan siihen samaan formuun, mikä oikeuttaisi muiden kustantamaan ansioeläkkeeseen.

Tilanteen arvioimista hankaloittaa tarpeemme suojella leskeä, jolloin tekstini tuntuu kylmältä "hönötykseltä". Yhtä hyvin voitaisiin luoda mielikuva kädet puuhkassa kulttuuritilaisuudesta toiseen rientävästä töölömummusta, joka välillä poikkeaa siskojen kanssa Pariisissa, ja jonka säädynmukaista eläkettä pönkitämme sen toisen mielikuvan vuoksi, joka kertoo orpoperheestä, joka kuitenkin jää liian vähälle avulle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomen yleinen työeläkejärjestelmä ei ole eläkejärjestelmä, vaan ponziperusteinen verojärjestelmä. Tätä ajoin tuossa aiemmassa takaa.

Liian varhain kuolleen eläksäästöt sosialisoidaan pidempi-ikäisien eduksi.

Leskeneläkeiden kritisoinnilla on kovin sosialistinen maku.

Miksi muuten valtavan kokoisella Suomen julkisella sektorilla havahduttiin rahastoimaan työeläkkeitä vasta erittäin myöhään. Miten punamultahallitukset ajattelivat aikanaan hoitaa aikanaan kuntien ja valtion eläkelupaukset ?

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Sen takia nykyään puhutaan "kestämättömästä huoltosuhteesta" ja "eläkepommista", koska se on eläkejärjestelmän Ponzi-huijaus joka on tulossa tiensä päähän. Kun suuren ikäluokan eläkeveroja ei kerätty heille itselleen, vaan pyramidihuijauksen alkuvaiheen sijoittajat eli edellinen eläkeläisten sukupolvi käärivät ne omiin taskuihinsa. No, Suomi ei todellakaan ole ainoa maa joka meni tähän halpaan, nyt täytyy vain maksaa oppirahoja typeryydestä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

En pidä eläkejärjestelmäämme täytenä Ponzina, missä aloittajat keräävät koko potin ja muut jäävät ilman. Sen sijaan kyse on pikemminkin sellaisesta ketjukirjeestä, jossa on aloittajan etu mutta joka tasoittuu ajan myötä oikeudenmukaiseksi.

Arvostelin 1990-luvun puolivälissä Tel-maksujen liian alhaista tasoa koska vaikutti siltä, että kun ketjukirje-efektin vuoksi aloittajasukupolvi muutenkin sai eläkkeen puoleen hintaan niin edes tätä hintaa ei tunnuttu haluta maksavan. Uskon, että etujärjestöt eivät koskaan opettaneet jäsenistölleen mistä on kyse ja tämä mahdollistaa vieläkin marinat indekseistä.

Eläkejärjestelmän riskivakuutusluonne on myös asia, jota tuskin kukaan vapaaehtoisesti valitsisi. Onhan niin, että 4000 euroa kuussa ansaitseva maksaa tonnin joka kuukausi arpaan, joka laukeaa oman eliniän suhteessa. Uskoisin, että vapaassa valintatilanteessa palkansaajat sijoittaisivat tuon tonnin vaikka asuntoon tai muuhun pitkäaikaisjoitukseen kulutuksesta puhumattakaan.

Olenkin ehdottanut, että ansiosidonnainen eläke puolitetaan ja eläkkeiden yhteensovitus lakkautetaan. Kaikille maksettaisiin pieni takuueläke (veroja korotettava, mihin jää tilaa eläkemaksun puolituttua) ja ansioeläke aidosti jokaisesta ansaitusta eurosta.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Naisen euro kasvaa melkoisesti miehen euroa suuremmaksi naislesken nauttiessa leskeneläkettään jopa vuosikymmeniä.

Tämä näkökulma on tyystin unohdettu keskustelussa miehen ja naisen palkkatasa-arvosta ja naisen eurosta.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Meillä taitaa olla sellainen periaate, ettei vakuutuksia saa hinnoitella sukupuolen perusteella. Näin kaikkien maksamasta eläkemenosta suuri osa menee pitkäikäisille naisille. Leskeneläke on tässä vielä lisänä: useimmin sitä saa nainen, mikä itse asiassa lisää myös naisten välistä epätasa-arvoa.

Itse en ole huolissani naisten pitemmästä keskimääräisestä elinajasta. Yksilön kohdalla ei elinpäiviään voi kuitenkaan määrätä ja vaikka eläke säilyttää ostovoimansa, se jää yleisestä palkkatasosta jälkeen jos reaalipalkat ja samalla eläkemaksuperusta nousevat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset