ollisaarinen

Hyvinvoinnin lakisääteinen pooliutuminen

Perustuslakimme ja yhteiskuntajärjestelmämme kulmakivi on kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä. Vaikka millimetrintarkan yhdenvertaisuuden vahtiminen onkin mieletöntä kun yhdenvertaisuutta voidaan lähestyä niin monella eri tavalla, ei yhdenvertaisuuden vaatimusta voida ohittaa, kun sen puute on ilmeinen. Yhdenvertaisuuden tarkastelu on pohjimmiltaan mielekästä ainoastaan yksilön kannalta, mutta jonkun ryhmäkriteerin, kuten sukupuolen, iän tai koulutusasteen mukainen asetelma voi ilmentää yhdenvertaisuuden puutetta.

Koska ihminen on sosiaalinen eläin, syntyy väkisinkin epäyhdenvertaisuutta vaikka siten, että kaltaiseni pitkät, tummat, komeat miehet saattavat saada etusijan elämän valinnoissa hemaisevien blondien tavoin, mutta tätä ei laki määrää. Sen sijaan lain luoma epäyhdenvertaisuus on kitkettävä, kun se tunnistetaan. Esitän seuraavassa muutaman esimerkin ilmiöstä jota kutsun hyvinvoinnin lakisääteiseksi pooliutumiseksi, millä tarkoitan kansalaisten eriytymistä eriarvoisiin saarekkeisiin lain nojalla.

 

Työeläkejärjestelmä ja kuntien eläkejärjestelmä

Soten puitteissa oli määrä siirtää suuri osa kuntien työntekijöistä yksityiselle puolelle mikä  loi eläkejärjestelmään ongelman, kun kuntapuolelta uhkasivat maksajat loppua. Jakojärjestelmässämme työssä olevat kustantavat valtaosan juoksevista eläkkeistä. Kun eläkejärjestelmä on jakautunut yksityiseen ja julkiseen puoleen, siirtymät rajan yli johtavat epätasapainoon.

Tilannetta pohtinut työryhmä esitti, että nykyistä lainsäädäntöä vastaavien eläkkeiden osalta järjestelmät yhdistetään yhteisvastuullisiksi ja että kuntien erityinen vanha vastuu jätetään erilliselle kuntien yhtiölle kunnes vastuu sulaa pois ajan myötä.

Nykyisin eläkkeet kertyvät yksityisellä ja julkisella puolella yhtäläisin perustein, joten järjestelmien yhdistäminen ei aiheuta tässä mielessä ongelmia. Sen sijaan ongelmia on syntynyt siitä, että kunnalla on aiemmin ollut yksityistä puolta paremmat etuudet ja toisaalta siitä, että järjestelmien osallisten ikä- sukupuolirakenne eroavat.

Kahden rinnakkaisen lakisääteisen eläkejärjestelmän olemassaolo ei vastaa lainsäädännön yhdenvertaisuusvaatimukseen vaan on perusteetta jakanut palkansaajat yksityisten työsuhteiden ja julkisten työsuhteiden määräämiin eriarvoisiin pooleihin. - Jako yksityisiin ja julkisiin työsuhteisiin aiheuttaa paljon muutakin kuin eläke-eriarvoisuutta.

 

Kansalainen ja kuntalainen

Toinen esimerkki pooliutumisesta on väestön jakautuminen kuntalaisiksi. Valtio velvoittaa kunnat hoitamaan perusoikeuksiksi katsotut varhaiskasvatuksen, koulutuksen, sosiaalitoimen, vanhusten- ja terveydenhoidon. Jotkut kunnat, kuten pieni Kauniainen, selviytyvät tehtävästä hyvin, toiset, kuten samankokoinen syntymäkuntani Toijala, ovat  joutuneet sulautumaan muihin. Näiden kahden kunnan erona on ollut, että Kauniaisissa on fyrkkaa ja hyvä työllisyys.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Ben Zyskowicz onkin todennut, ettei nykyinen kuntasote menisi valiokunnasta läpi. Tästä huolimatta hänen puolueensa kokoomus on palannut kannattamaan kuntasotea.

Ehdotin aikoinaan soten rahoittamiseksi valtion soteveroa, joka kerättäisiin kelamaksun tapaan kuten kuntavero ja joka vastaisi kertymältään kuntien nykyistä rahoitusosuutta sotesta. Tällainen vero kohtelisi kansalaisia oikeudenmukaisesti valitusta sotemallista riippumatta eikä jakaisi heitä rahoittajina kuntien pooleihin. Herkkyys yhdenvertaisuudelle puuttui soten valmistelijoilta tässäkin suhteessa mutta ehdotukseni on vapaasti tarjolla edelleen.

Vaalikeskustelujen mukaan puolueiden enemmistö on johdattamassa meitä verotusoikeudella varustettuihin poliitikkojen kaitsemiin maakunnallisiin sotealueisiin, mikä edustaisi hyvinvoinnin lakisääteistä pooliutumista uudella tasolla, tietenkin tarvittavine hallintokuluineen. Olen kannalla, että valtio voisi hoitaa soten viiden keskussairaala-alueen puitteissa tarpeen mukaan järjestettynä vähän samaan tapaan kuin kirurgi leikkaa aivovammapotilaan jonosta oli tämä sitten pultsari tai ballerina.

 

metsänomistus ja muu sijoitus

Kuluneella vaalikaudella metsän perimistä helpotettiin yrittäjäin sukupolvenvaihdosperusteella. Maanviljelijöiden etuoikeuksista en nyt välitä valittaa, sadot vaihtelevat ja karjanpitoon liittyy paljon huolta. Mutta metsä on sijoitusomaisuutta, joka kasvaa oloissamme hoitamattakin. Kuitenkin metsätulon perusteella voi hankkia itselleen metsäeläkkeen lähes puoleen hintaan, kun tulee rinnastetuksi maanviljelijään. Ehkä kokoomus keksii kohta osinkoeläkkeen. Ylipäätään metsäsektoria jeesataan koko lailla, mikä pönkittää puun kysyntää. Tämän lisäksi metsäsijoitusta ei tulisi erityisesti tukea. Maamme puolisen miljoonaa metsäperinnöllä raskautettua muodostaa selvän etuoikeutettujen lakisääteisen poolin.

 

ansiotyö ja muu asema

Antti Rinne piti vaalikeskustelussa kynsin hampain kiinni työterveydestä koska “se toimii”.  Niinpä, se toimii palkansaajan hyväksi. Työterveydestä ei tarvitse maksaa veroa työsuhde-etuutena vaikka työterveyden piiriin kuuluisi arvokkaitakin palveluja kuten meidän kaikkien omistaman Veikkauksen tarjoama oikeus hampaiden hoitoon, kun taas meidän kaikkien omistaman Postin ruumiillista yötyötä tekevät varhaisjakajat eivät ole oikeutettuja edes fysioterapiaan, pitäähän reipas työ nivelet kunnossa.

Eläkeläiset sen sijaan joutuvat maksamaan kuntaveron tapaan perittävän 1,61 %:n sairaanhoitomaksun, mikä on eläketulon lisävero. Tämä on häpeällistä, sillä palkansaajalta tällainen hoitomaksu puuttuu.

On mahdoton ymmärtää, miten tuo eläkeläisten sairaanhoitomaksu on mennyt perustuslakivaliokunnasta läpi. Yhtä kaikki, tämä on vain pieni esimerkki siitä, miten työsuhde muodostaa lakisääteisen etuoikeutettujen poolin muihin verrattuna, sen lisäksi, että työstä on lain mukaan maksettava palkkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset