ollisaarinen

Li Andersson oikealla asialla mutta väärin luvuin

Ihailen Li Anderssonin kykyä ylläpitää politiikan eri osa-alueiden paitsi yksityiskohdat niin myös kokonaiskuva hallussaan siten, että hän yksin kykenisi vastaamaan vaalipaneelin kaikkiin kysymyksiin ja vieläpä asiallisesti. Mutta jos joku luku on tullut omaksutuksi väärin, syntyy oikeallakin logiikalla vääriä tuloksia.

Itse sekoilen jatkuvasti sekä nimissä ja luvuissa, mutta pidän tärkeänä pitää kiinni perusperiaatteista, jotka jäsentävät väärätkin tiedot ajan myötä ruotuun. Olen samaa mieltä Li  Anderssonin kanssa, että pääomatulojen verotus tulisi saada oikeudenmukaiseksi siten, että kaikkia pääomatuloja verotettaisiin samoin.

Meillä on kuitenkin ero pääomatulon veroasteen laskemisessa: Li ei ota huomioon osingonsaajan kaksinkertaista verotusta. Kaksinkertainen verotus on totta: juuri kaksinkertaisen verotuksen olemassaolo on johtanut yrittäjäosinkojen verotuksen lievennyksiin.

Jos minulla on nyt oikeat luvut, niin osinkojen veroaste ilman yhteisöveroa vaihtelee välillä 7,5 % - 28,9 % (listaamattoman yhtiön omistajan huojennettu vero - pörssiyhtiön osingon vero 34 prosentin pääomaveroasteella). Kahdenkymmenen prosentin yhteisövero on otettava kuitenkin huomioon jolloin kokonaisveroasteen vaihteluksi tulee osinkojen kohdalla 26 - 43 %. Yleinen pääomavero on 30 - 34 %.

Jotta pääomatuloja verotettaisiin yhtenevästi, olisi listaamattomien yritysten veroa korotettava vähintään nelisen prosenttiyksikköä ja pörssiosinkojen veroa alennettava kymmenisen prosenttiyksikköä.

Toinen kysymys on, onko pääomatulojen ylin tasaveroaste 34 % oikeudenmukainen suhteessa eläkkeiden ja ansiotulojen verotukseen?

Pääomatulot eivät oikeuta ansiosidonnaisiin etuuksin, joten ansiotuloihin verrattaessa ei ansionvakuutusmaksuja  (eläke- ym) sovi lukea mukaan.

Palkansaajan keskitulo lienee nykyisin noin 3500 euroa kuussa. Näillä tuloilla etk:n verolaskelman mukainen kunnan ja valtion veroaste on bruttopalkasta alle 20 %.

Eläkkeensaaja maksaa veroluontoisesti valtion ja kunnanveroa sekä kelan sairaanhoitomaksua ynnä yleveroa jotka 3500 euron eläketuloilla  tekevät noin 30 %. Yleisin eläke on kuitenkin ehkä 1700, mistä vero alle 20 %.

Keskituloiseen eläkeläiseen tai palkansaajaan nähden pääomatulosta peritään korkeampaa veroa. Vain korkeaa rajaveroa maksavat voivat kadehtia pääomatulonsaajaa, mutta korkeaa rajaveroakin maksaakseen on ensieuroista maksettava alempaa veroa.

Pääomatuloveron yleistä tasoa ei ole siis tarvetta korottaa, mutta kuten Li on neuvonut olisi pääomatulot saatava keskenään samalle veroviivalle.

Joillekin pääomatulolajeille on epäsuoria huojennuksia, ehkä metsätulo on tästä räikein esimerkki. Metsätilalliset rinnastetaan maatalousyrittäjiin ja voivat jopa hankkia metsäeläkkeen, mistä valtio maksaa aimo osan. Metsätila on kuitenkin ensi sijassa kiinteistösijoitus, voihan maillaan sitten käydä huvikseen kassaroimassa eläkkeensä eteen.

Eläkeläisten verotus on palkansaajia kireämpää: tähän olisi saatava muutos.

Joskus moralisoidaan sillä, että ammatinharjoittajat pyrkivät muuntamaan palkkatuloa pääomatuloksi. Tässä ei kuitenkaan verottaja häviä, muunnoksen motiivina lienee yleensä ansiosidonnaisten maksujen välttäminen. Tällöin ei myöskään kerry ansiosidonnaista etuutta, mutta varat ovat käytössä heti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset