ollisaarinen

OECD ja sote, yhdenvertaisuus ja kuntien itsehallinto

Tuli melkein tippa silmään kun tänään luin Ylen uutisen OECD:n pääsihteerin Angel Gurrian lausumasta. Ote uutisesta:

Hän nostaa esiin Suomen eriytymisen eri vauhtia kehittyviin alueisiin. Haasteeksi tulee terveyspalveluiden tasa-arvoinen tuottaminen.

– Pienet itsehallinnolliset kunnat kuulostavat elegantilta hallintomallilta, mutta pystyvätkö ne rahoittamaan tasa-arvoiset palvelut? Vastaus on ei.

Gurria pitää välttämättömänä, että rahoituksen kerääminen järjestetään kuntia laajemmalle pohjalle. Hän on kuullut myös kaatuneesta sote-uudistuksesta ja sen maakuntajaosta.

– 18 aluetta kuulostaa Suomen kokoisessa maassa yhä liian monelta, mutta se olisi sentään alku.

 

Olen varmaan kymmenisen vuotta kirjoitellut samasta aiheesta. Kunnat eivät pysty tuottamaan yhdenvertaisia palveluja eikä se ole kuntien vika vaan rakenteen, joka edellyttää erilaisilta kunnilta yhtäläisiä peruspalveluita ilman osoitettuja resursseja.

Lainsäädännössä on ristiriitaisuuksia. Toisaalta todetaan, että kunnat ovat itsehallinnollisia. Sitten luetellaan kunnan tehtävät, joista viimeinen on muut valtion kunnalle antamat tehtävät. Jos valtiolla on mahdollisuus antaa kunnille tehtävä niiltä kysymättä ja usein myös ilman täyttä rahoitusta, kunnat eivät ole itsehallinnollisia sillä tehtäväin määrittely ei tullut omasta tahdosta. Siis ristiriita.

Perustuslain mukaan kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja oikeutettuja lakisääteisiin peruspalveluihin. Sitten säädetään laki, missä peruspalvelu asetetaan kunnan hoidettavaksi mikä riitelee heti yhdenvertaisuuden kanssa koska kunnilla on eri valmius hoitaa palveluja. Siis ristiriita.

Poliitikkojen tehtävänä on vähentää lainsäädännön ristiriitaisuuksia mutta ensin ne olisi tunnistettava. Nimenomaan rahoituksen epätasa-arvoa ei juuri tunnuta ymmärrettävän. Siksi Angel Gurrian hyvin informoitu lausuma on tervetullut.

Aivan kamalaa on näin vaalien alla kuulla poliitikkojen lepertelyä, etteivät rakenteet ole tärkeitä vaan "että  kansalaisten on heti päästävä lääkärille aivan siinä lähellä kotona". MIksi tätä toistelemaan? Juuri siitä on kysymys että lepertelevät ministeripoliitikot ovat vuodesta toiseen epäonnistuneet luomaan tasa-arvoiset palvelut takaavat rakenteet!

Aikoinani kirjoitin selvät sävelet soten rahoitukseen: valtio rahoittaa, nykyinen kuntien rahoitusosuus muutetaan valtion kelamaksuksi, joka toimii kuin kuntavero ja alueet luodaan terveysalan ammattilaisten näkemysten mukaan. Tämä johtaa verotuksen oikeudenmukaisuuteen, viiteen suurpiiriin ja alueellisiin sairaanhoitopiireihin paikallisten tarpeiden mukaan. Varsinaista demokraatista lisäkontrollia ei tarvita, koska eduskunta valvoo valtion varainkäyttöä, mutta paikalliset ominaispainotukset saadaan mukaan maakuntain liittojen tapaisilla foorumeilla.

Maakuntapoliitikot eivät tämmöiseen suostu. Mm. Anna-Maja Henriksson muiden muassa edellyttää paikallisia sairaanhoitopiirejä, joilla on oma verotusoikeus. Se varmaan kelpaisikin terveille ja vauraille alueille mutta ei olisi yhdenvertaista valtakunnan tasolla.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän pasikarhunen9 kuva
Pasi Karhunen

Hyvä kirjoitus, olen samaa mieltä. Kyllä 18 sote-aluetta on ihan liikaa, osa niistä jäisi väkisin niin pieniksi etteivät ne pystyisi tarjoamaan samanlaisia terveyspalveluita kuin isommat alueet. Pitäisi viimeinkin ottaa järki käteen mutta vaikeaa se näkyy olevan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset