ollisaarinen

Puoluejohtajat eivät ansaitse uudelleenvalintaa veropopulisminsa vuoksi

  • Veroaste ETK:N mukaan 2019
    Veroaste ETK:N mukaan 2019

Veropopulismissa tehdään limbot aina vaalien alla. Petteri Orpo taisi aloittaa luvatessaan palkkaverotuksen keventämistä. Tämä on laajalti hyväksytty tavoite puoluejohdoissa, ehkä siksi, että äänestäjistä taitaa valtaosa olla vielä palkansaajia. Viime vaaleissa Juha Sipilä matki amerikkalaisia esikuviaan ("read my lips" ) lupaamalla, ettei kenenkään verotus kiristy. Insinöörimatematiikallakin tämä kansakunnan kannalta vastuuton lupaus olisi ollut vaikea toteuttaa jo siksi, että sote oli tarkoitus rahoittaa valtion verovaroista, jolloin  nykysotesta hyötyvien "kauniiden ja rikkaiden" kuntien kuntavero olisi väkisinkin noussut  pitkällä tähtäyksellä.

Jos ansiotuloille luvataan verohelpotuksia, joutuvat eläketulot suhteellisesti hankalampaan asemaan. Tästä veronalentajat eivät huomaa muistuttaa.

Veropopulismi on toiminut. Yksi keskeinen lupaus on aina liittynyt pienituloisten verotukseen. "Pienten ansiotulojen verotusta on alennettava" kuuluu laidasta laitaan aina vaalien alla. Niinpä meillä ei pienistä ansioista enää makseta veroja, mutta kuitenkin vaaditaan verojen alentamista. Tämmöisen lupauksen teki  viime vaalien alla Timo Soini sellaisilla tulorajoilla, jotka eivät enää juuri veroa sisältäneet. Nyt demarit lyövät pohjat ehdottamalla negatiivista veroa pienille tuloille. Tässä kyllä sekoitetaan perustulo ja ansiotulo varsinaiseksi sopaksi.

Muistaakseni yksi merkittävä palkkaveron alentaja, työtulovähennys, joka puree myyränä suoraan valtionveroon ja sen puuttuessa kuntaveroon ja joka itse asiassa palkansaajan osalta nostaa tuntuvasti alinta valtionverorajaa, oli kokoomuksesta ja ansiotulovähennys demareista.

Yksi tärkeä ongelma on, ettei keskustelumme tee eroa verojen ja maksujen välillä mutta tekee eron ns. työnantajamaksujen ja työntekijämaksujen välillä. Joskus tuntuu, ettei korkea valmisteleva virkahenkilöstökään ole oikein systeemistä perillä. Kikyssä työttömyysvakuutusmaksun osatekijöitä painotettiin työntekijän suuntaan, mikä alensi verotettavaa tuloa sekä työnantajakustannusta (= palkanalennus). Tästä seurasi, että pienituloiset, jotka eivät maksa veroa, kokivat palkanalennuksen täysimääräisesti, kun taas veroja maksava vain marginaalitulon mukaan. Tämä sitten korjattiin ainutlaatuisella tavalla, tietystä tulosta lukien iski maksu portaana jo kertyneestäkin tulosta kuten Ankkalinnassa! Tämä on myöhemmin oikaistu raa´alla mutta oikeudenmukaisella (kunhan kuulut kassaan) tasamaksulla.

Miksi maksut luetaan veroksi mutta vain työntekijämaksujen osalta? 1990-luvulla on tehty väärä valinta. Tällöin kiky-sopimuksen kaltainen palkanalennus tehtiin eläkemaksun avulla. Samalla eläkepalkkaakin alennettiin verotettavan tulon tasalle joten palkanalennus koski myös ansioeläkettä. Miksi näin tehtiin? Koska pokka ei pitänyt sanoa palkansaajille, että palkkaa alennetaan. Sama rohkeus puuttui Sipilän kikystä.

Puoluejohtajien pokka ei pidä ja johtaa populismiin ja rapautuviin rakenteisiin yhdenvertaisuuden kärsiessä. Siis merkitkää äänestyslippuunne joku rehti ehdokas takarivistä.

Kertaan vielä: Työnantajan palkkakustannus on juuri niin korkea, mihin taisteleva ay-liike on sen kyennyt nostamaan. Tämä palkkakustannus jakautuu demokraattisesti päätettynä ansiosidonnaisiin maksuihin ja verotettavaan tuloon, mikä jakautuu nettotuloon ja veroihin. Maksut hyödyttävät  palkansaajaa ansiovakuutusten muodossa ja verot kerätään yhteiseen laariin yhteiskunnan moniaita menoja kattamaan. Joiltain osin jaottelussa on epäselvät reunat, mikä ei perusasiaa muuta: maksut eivät ole veroja, mutta niiden perusteella maksettava etuus on verotettavaa tuloa. (Loogillisessa katsannossa keissi on päivänselvä: jos maksu olisi veroa, niin eläke olisi jo kokonaan verotettu pois!)

Eläketurvakeskus (ETK) on tapansa mukaan koonnut selkeän raportin Juha Knuuti & Suvi Ritola: Kokonaiseläke 2019 missä eläkkeiden lisäksi käsitellään ansiotuloja. Raportissa määritellään veroaste mielestäni virheellisesti, kuten tekee VM ja Veronmaksajatkin, mutta luvut ovat oikeita. Asiaa voi kukin omalla järjellään pohtia oheisen kuvakopion pohjalta (mainittu raportti s. 32). Selvennykseksi on todettava, että eläkkeensaajan veroaste on oikein mutta siitä puuttuu eläkeläisten raippaveron ansiotaso noin 4500 euroa. Jos tämä on tietoinen valinta on jotakuta nuhdeltava vaikka raippavero tekstissä mainitaankin. Tumman harmaa on joko eläkeläisen terveydenhoitomaksu tai palkansaajan sairauspäivärahamaksu. Eläkeläinen siis maksaa 1,61 prosentin terveysveron vaikka palkansaajalla on yleensä parempi työterveyshoito. Yhdenvertaisuus c´mon!

Palkansaajan kuntavero alkaa noin 1400 eurosta/kk  ja valtionvero noin 3200 eurosta. Noin puolet palkansaajista ei siis maksa valtion tuloveroa lainkaan. Sen sijaan eläkeläinen maksaa valtionveroa jo 2200 euron tuloista ja kuntaveron ohella valtiolle myös kelamaksua jo tonnin tuloista.

Kun Juha ja Suvi saavat piirtämisestä palkkaa ja eläkekertymää niin jätän toistaiseksi töhertämättä miten kuvio tulisi piirtää. Eläkkeensaajan veroasteeseen verrannollinen palkansaajan veroaste tulisi laskea maksuilla vähennetystä tulosta lukien mukaan vain kunnan- ja valtion verot ynnä yle-maksu. Eläkeläisten kuvio on siis oikein, mutta palkansaajille jää veroksi vain sininen alue + ylevero mutta vertailuluvun alentuminen siirtää kuvaa vasemmalle ja nostaa hieman veroastetta. Tästä ei kokonaisnäkymä juuri muutu.

Kapitalisteja ja säästäjiä kadehtiville on huomautettava, että pääomavero on vähintään 30 % ja pörssiosingosta yli 40 %, joten veromielessä ei pääomatuloja tarvitse kadehtia kuin kevennettyjen verokantojen osalta. Osingot sisältävät kuitenkin aina 20 % yhtiöveroa, missä lattia ilman verokikkailua.

Jos joku pitää eläkkeiden korkeaa veroastetta epäoikeudenmukaisena, niin hän on oikeassa. KHO on kuitenkin  todennut raippaveroa koskeneessa päätöksessään, että eduskunnalla on oikeus verottaa eläketuloa epäoikeudenmukaisesti, joten, jos tämä jollekin yllätyksenä tulee, laki saa olla epäoikeudenmukainen. Epäoikeudenmukaisuus syntyy pohjimmiltaan ansiotulon ja -eläkkeen osalta siitä, että on luvattu maksaa esimerkiksi 60 % eläkettä 40 työvuoden perusteella. Ja maksetaankin bruttona, mutta ei nettona. KHO perusti kantansa mm. lainvalmisteluun sisältyneisiin VM:n laskelmiin veroasteesta ja voi olla, vaikka kyse on korkeista tuomareista, että VM:n luvut on otettu täydestä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Taisi tulla liian pitkä teksti kun jäi vaille kommentteja. Kysymys on siitä, että tosiasiassa eläkeläiset maksavat samasta tulosta palkansaajia korkeampia veroja ja että asia on ratkaistavissakin helposti korvaamalla nykyiset eläke- ansiotulo- ja työtulovähennykset yhteisellä vähennyksellä.

ETK on ollut selkeä ja luotettava tiedonlähde mutta nyt on syytä kritiikkiin. Huomasin vasta, että tekstissä oleva palkansaajain pylväikkö on laadittu vähemmistön, eli 53-62 vuotiaiden mukaan. Näiden 1,5 % -yksikköä korkeampi eläkemaksu antaa liian kireän käsityksen palkansaajain yleisestä maksutaakasta ja vie huomion eläkeläisten verotaakasta.

Seikka, että olemme julkisessa puheessa ja tilastoinnissa ja edunvalvonnassa käyttäneet tosiasiallisesti väärää palkansaajan bruttotulon käsitettä ei älyllisessä ilmastossamme ole sen kummempi juttu kuin taannoinen autojen "ei-arvonlisävero" tai tänäinen uutinen OECD:n pääjohtajan lausumasta, että soten kuntarahoitus ei ole yhdenvertainen. Itsekin olen tästä kirjoitellut vasta ehkä kymmenisen vuotta ja laadin aiheesta seuraavan blogini. Tervetuloa lukemaan!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset