ollisaarinen

Presidentin olisi tullut "poistuttaa" Sipilää

Vaikka olenkin vuosien mittaan lukenut erilaisia tekstisisältöjä kaunokirjallisuudesta tutkimustekstiin niin lakitekstin ymmärtäminen tuottaa usein vaikeuksia. Onhan niin, että opimme käsitteet kukin yksilöllisesti siten, että silloinkin, kun käsitteet johonkin tarkoitukseen erikseen määritellään, ymmärrämme ne eri lailla.

Esimerkiksi sana "tuottamuksellinen" tarkoittaa lakitekstissä huolimattomuudesta tai varomattomuudesta johtuvaa kun mielestäni sanojen "tuottaa" tai "tuottamus" tai "tuottaja" merkitys sisältää päämäärähakuisen tahdon.

Tällä kertaa ongelma on sanoissa "päättää" ja "myöntää".

Perustuslakimme 64 pykälä: Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille.

Perustuslakimme 58 pykälä: Presidentti päättää ... ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta:

1) valtioneuvoston ja sen jäsenen nimittämisestä sekä eron myöntämisestä valtioneuvostolle tai sen jäsenelle;

...

Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi.

Siis 64 pykälän mukaan presidentti myöntää. Onko tässä vaihtoehtoa? Jos ei ole vaihtoehtoa niin eikö ilmoitus eduskunnan puhemiehelle riittäisi ilman seremonioita ettei presidenttiä tarvitse vaivata sairasvuoteeltaan. Mutta kun tässä nimen omaan vaivataan presidenttiä, eikä Suomessa ole tapana tyhjän vuoksi lonksutella, niin ilmeisesti presidentin ei olisi pakko myöntää.

58 pykälän mukaan presidentti päättää. Voiko mitään päättää, ellei ole vaihtoehtoja?

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on Uuden Suomen jutun mukaan sillä kannalla, että presidentin oli parasta suostua pääministerin pyyntöön. Emeritusprofessori Jyrki Virolainen on taas Rule of Law -blogissaan sillä kannalla, että presidentin olisi tullut kuulla koko hallitusta ennen eron myöntämistä. Nythän hallitus erosi pääministerin henkilökohtaisesta tahdosta henkilökohtaisten motiivien vuoksi vaikka hallituksella oli eduskunnan luottamus ja siten toimintakyky muuhun kuin soteen, joka jo kaatui.

Presidentin olisi tullut ainakin päättää "poistuttaa" Sipilää hallituksen kautta ennen myöntöä tai edellyttää, että poliittinen vastuu kannetaan mahdolliseen epäluottamusäänestykseen asti.

 

Olen vuosia sitten todennut Paavo Väyrysen hyväksikäyttävän Suomineitoa ja kyse on selvästi jatketusta teosta. Juha Sipilä tuntuu toimivan samoin: ensin hän ehdottomana vaatimuksenaan haluaa 18 maakuntaa suurimmasta pienimpään ja jos ei Suomineito anna niin sitten eroaa. Kokoomus yllätettin ja se keksi kysyä hoivayhtiöiltä polittista vastinetta ja löytyihän se valinnanvapausmallin muodossa. Juha Sipilä on täysin vastuussa väkivaltaisen vallankäyttönsä seurauksista. Miten demokratiassa ylipäätään voi esittää näin ehdottomia vaatimuksia (18 maakuntaa) kun muille olisi 12 sopinut ja siinäkin olisi ollut ainakin seitsemän liikaa. Ja sitten "kantaa vastuun" lopettamalla vastuunkannon sopivasti ennen vaaleja.

Ehkä Juha Sipilä on ottanut mallia Erkki Liikasesta, Matti Vanhasesta tai Jyrki Kataisesta, jotka kukin jättivät  leikin kesken ennen konkurssia mutta näin myöhäinen "vastuunkanto" on vain pelin politiikkaa, kuten Unto Hämäläinen tänäisessä Ylen blogissaan kohteliaammin toteaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Taitavat olla res.kapteeneita molemmat, mutta onhan Sale pressa ja ylipäällikkö.

Isoilla, vanhoilla puolueilla on iki-agendansa- kepuleilla se on maakuntauudistus, koska kannatus ei tule ruuhka-Suomesta vaan maakunnista.
Sipilän suurin ja tärkein agenda oli maakunnat ja toisena yrittäjäveljet ja bisnesmaailma.
Kokoomuksella on puolestaan jo perinteisesti yksityistämis-ja bisnespuoli, sekä isänmaan varakkaat ja menestyvät.

Sinisillä "keskiluokka..." ja täydennysmiesten-ja ministereiden pätkärooli, joka on pian lopullisesti päättymässä ja ohi.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Hallitus on pääministerin, ei presidentin, jolla ei muutoinkaan ole mitään oikeutta hallituksen kaatamiseen. Jo Pääministeri Koivisto napautti presidentti Kekkoselle, että hallituksen on nautittava eduskunnan, ei presidentin, luottamusta.

Mutta ehkä meidän on ryhdyttävä ajamaan perustuslain muutosta: hallitus saa erota vain opposition luvalla ja opposition määräämänä ajankohtana.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Pääministeri Koivisto istui niin kauan kun hallituksella oli eduskunnan luottamus. Myös Sipilän hallituksella oli eduskunnan ja oman enemmistönsä luottamus, vain Sipilän luottamus itseensä puuttui ja hän tahtoi tehdä numeroa "tulos tai ulos" -lausumastaan vaikkei sillä nyt muuta merkitystä ole kuin että voi jättää valtion asiat virkamiesten vastuulle. Tätä tarkoitan Suomineidon hyväksikäytöllä: hän on vain Sipilää varten.

Presidentin ei olisi pitänyt myöntää hallitukselle eroa ilman kansalaisten saamaa selvennystä oliko kyse vain kivestä Sipilän kengässä vai enemmistöhallituksen yhteisestä, punnitusta päätöksestä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset