ollisaarinen

Juha Sipilä ei ole insinööri eikä kokoomus puolue

Kun nyt eronneen hallituksen ohjelmassa todettiin sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tarve, ei kokoomus ymmärtänyt keskustan tarkoittaneen soten rakentamista nykyisten maakuntain liittojen pohjalle. Maakuntain liitot ovat alueittensa ompelukerhoja, joiden paikallinen tarve Uudellamaalla oli todettu niin vähäiseksi, että koko Uudenmaan maakunta pääkaupunkiseutuineen oli yhdistynyt yhdeksi liitoksi. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnassa näitä liittoja on asukaslukuun nähden varsin taajaan.

Ei kukaan kokoomuslainen eikä yksikään insinööri olisi voinut kuvitella, että tämä eriparisten maakuntien liittojen rakenne sellaisenaan sopisi uudeksi maakuntarakenteeksi, jonka varaan koko laaja aluehallinto ja vielä laajempi sote ripustetaan. Juha Sipilälle 18 maakuntaa (joita ei hallinnollisesti merkittävinä toimijoina vielä silloin ollut kuin keskustan kuvitelmissa) oli kuitenkin ehdoton vaatimus, jota dramaattisesti puolustettiin hallituksen kaatumisen uhalla.

Kokoomuksen oli tähän jotenkin vastattava. Kokoomuksessa oli kaavailtu yksityisen palvelutarjonnan merkittävää roolia sotessa, mutta mitään valmista mallia ei ollut koska nykykokoomus ei ole sellainen puolue, jossa tehtäisiin merkittävää ohjelmatyötä. Kokoomus olisi pitkin hampain hyväksynyt keskustan mallin 12 maakunnalla mutta tämä ei Juha Sipilälle kelvannut. Tässä Sipillä oli poliittisesti liian ahne ja tähän ahneuteen hänen hallituksensa sote kaatui sillä kokoomuksen ilmeisesti hoivayritysten lobbareilta hätäisesti vastapainoksi tuoma valinnanvapausmalli toi rakennelmaan kestämättömiä elementtejä.

Perussuomalaiset eivät ottaneet asiaan merkittävää kantaa vaikka edustivatkin omasta mielestään nimenomaan sotepalvelujen asiakkaita. Heillä ohjelmatyö oli vielä heikommissa kantimissa kuin kokoomuksella. Puolueen  ay-kritiikki olisi voinut tuottaa jotain vaikkapa työterveyteen liittyvää, mutta eipä mitään kuulunut, vaikka hoitsuja puolueessa on aika lauma.

Sipilän sotemallissa oli se merkittävä ansio, että rahoitus tuli valtiolta. Valtion lähes täysi rahoitus on edellytys yhdenvertaiselle sotelle. En ole kuitenkaan varma olivatko kaavaillut maakuntain rahoitusmallit rakenteellisesti tasa-arvoisia maakuntain välillä tai maakuntain toimintojen välillä.

Ben Zyskowicz on hiljan lausunut, ettei nykyinen lainsäädäntö ole kaikilta osin perustuslain mukainen. Olen todennut saman arvostellessani nykyistä kuntasotea. Tämä ymmärrys ei kuitenkaan ole kovin laajaa, kun edellinenkin hallitus yritti vielä rakentaa sotea kuntainliittojen varaan ja ilmeisesti sdp harkitsee vastaavaa yhä edelleen.  Oma kantani on, että selvästi kansalaisten perusturvaan liittyvät asiat on hoidettava yhteisvastuulla valtion toimesta vaikka toimijana olisikin joku paikallisempi taho.

Ylipäätään tulisi olla herkkyyttä ymmärtää, että Suomen vahvuus on tasa-arvossa ja yhdenvertaisuudessa mikä näkyy siinä, että olemme kansainvälisesti kärjessä vähän joka mittarilla päinvastoin kuin jenkit tai entiset neukut. Toisaalta pitää olla ymmärrys, että lait ovat ristiriitaisia eikä niitä saada täydellisiksi. KHO on todennut suurituloisten eläkeläisten raippaveroa koskeneessa päätöksessään, että lainsäädäntö saa olla epäoikeudenmukaista eli eläkeläistä ja palkansaajaa saa verottaa eri lailla vaikka tulojen lähde olisikin työssä ja taistelussa. Samaa epäoikeudenmukaisuutta on Juha Sipilä edistänyt mm. metsänomistajasäätyä hellivällä asenteellaan. Yhdenvertaisuutta kaipaavalla on oltava lehmän hermot ja vakaa äänestysaikomus. Vaihtoehtona on revolutsioni, minkä lopputulema on tunnetusti surkea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset