ollisaarinen

Palkansaajain verotuksen kiristyminen on tulkintakysymys

Hallitus meni tekemään harkitsemattoman lupauksen olla kiristämättä palkansaajien verotusta  missään tuloluokassa. Tämmöisillä lupauksilla hallitus on sitonut omat kätensä. Lupaus estää verotuksen rakenteen mainittavat muutokset, sillä muutokset olisi tehtävä yksinomaan verotusta keventämällä mihin tuskin on varaa. Soten rahoituksen siirtyminen kunnilta valtiolle kuitenkin vaikuttaa verotuksen rakenteeseen tasaavasti, siis positiivisesti, jolloin jonkun verotus välttämättä pitemmällä tähtäyksellä kiristyy.

Verotuksen kiristyminen Kikyn johdosta on tulkintakysymys. Jos niin sanotut palkansaajamaksut luetaan mukaan veroasteeseen niin verotus kiristyy kun maksu siirretään työnantajamaksusta palkansaajamaksuksi. Tulkitsen asian toisin: maksun siirto palkansaajalle on palkanalennus, mikä samalla alentaa julkista veroastetta.

Työttömyysvakuutusmaksulla katetaan työttömyysturvan ansiosidonnainen osa: Se on siis osa palkansaajain ansiota. Peruspäiväraha maksetaan valtion varoista verotuloilla.

Kysymme mitä tapahtuu, kun bruttopalkkasidonnaisesta työttömyysvakuutusmaksusta siirretään prosenttiyksikkö työnantajamaksusta palkansaajamaksuksi? Kokonaisuus on palkansaajan ansio häntä hyödyttävine ansiosidonnaisine maksuineen.

1. Työnantajan palkkakustannus alenee maksunsiirron verran.

2.  Palkansaajan veronalainen tulo alenee maksunsiirron verran.

 

1 + 2: On tehty palkanalennus bruttopalkkaa muuttamatta.

 

3. Julkinen veroaste alenee, koska kunnalle ja valtiolle jää vähemmän verotettavaa.

4. Työttömyysvakuutusmaksun ja muiden maksujen osuus työvoimakustannuksista nousee.

Ja tietenkin tärkeimpänä:

5. Työttömyysvakuutusrahaston hallinnossa lisätään palkansaajajärjestöjen edustusta työnantajien kustannuksella maksunsiirron johdosta.

Tuo viimeinen muutos itse asiassa paljastaa,  miten pätemättömissä käsissä olemme ja miten väärillä periaatteilla meitä johdetaan. Kun ansiotyömme  perusteella peritään määrältään aivan sama maksu kuin ennenkin, kaikkein terävin älynväläys on pitää huoli rahaston valtasuhteista vaikka kyse koko rahastossa on ja on ollut palkansaajan rahasta mihin työnantajalla on yhtä pätevä omistusoikeus kuin työntekijän palkkaan, minkä työnantaja myös maksaa. - Ellei artisti maksa kuten tästä tekstistä, mistä ei eläke kartu eikä lobbari liho.

Ylipäätään palkansaajan ansioiden kehitystä tulisi tarkastella kokonaisuutena, missä ovat mukana kaikki lakisääteiset työntekijää hyödyttävät kustannukset jotka muodostavat kokonaisansion. Vain työnantajan omaan toimintaan liittyvät riskilisät, kuten tapaturmakustannukset ja oman eläkesäätiön vaikutus voidaan jyvittää työnantajalle.

Vuosien mittaan on syntynyt huonoa säädäntöä, kuten työttömyysvakuutusmaksun riippuvaisuus työnantajan koosta. Samoin jo poistettua kelamaksua lisäsivät poistot, siis suurten yritysten investoinnit, joita toisaalta on pyritty edistämään. Nämä edustavat lähes yhtä huonoa ja väärällä tavalla ideologista ajattelua kuin listaamattomien ja listattujen yhtiöiden omistajien erilainen osinkoverokohtelu.

Bruttopalkka on nykyisin vain laskennallinen suure, joka on menettänyt merkityksensä ansiotason kuvaajana. Kun joku maksu peritään molemmin puolin bruttopalkkaa, on pelkästään juristeriaa puhua työnantajamaksusta ja työntekijämaksusta, oleellista on kokonaisansion, siis työnantajan palkkauskustannuksen kehitys ja jakautuminen.

Kun Kikyssä oli kyse palkanalennuksesta, olisi hallitukselta miehekästä myöntää tämä suoraan. Samalla hallitus saa vapautuksen maksunsiirron verotulkinnasta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomella on varaa kiristää tuloverotustaan. Eritysesti rikkaille lisää veroja.

Siten saadaan lisää jakovaraa niille, jotka jäävät Suomeen.

Virkamies on palkkansa ansainnut. Korotetaan siksi ALV 28%.

Toimituksen poiminnat