ollisaarinen

Kuntien rahoituksen perustuslaillinen yhdenvertaisuusongelma

Edellisen hallituksen soteuudistus kaatui aiheellisesti kuntien asemaa koskeneeseen perustuslailliseen ongelmaan: siinä kunnat olisi velvoitettu rahoittamaan sotealuetta ilman täyttä päätösvaltaa. Asiassa on vain se puoli, että jo koko nykyinenkin sote on yhdenvertaisuusmielessä ongelmallinen.

Se, ettei nykyistä järjestelmää ole koeteltu perustuslakivaliokunnassa johtunee järjestelmän vähittäisestä kehittymisestä nykyiselleen. 1960-luvun alussa kuntien tehtävät olivat melko rajatut, mutta sitten hyvinvointiyhteiskuntaa ryhdyttiin rakentamaan eduskunnan päätöksillä kuntia velvoittaen. Tästä on seurannut monta ongelmaa, mm. se että kussakin kunnassa on pyörä keksitty yhä uudelleen vaikka esimerkiksi terveyskeskus olisi voitu konseptoida valtiovallan toimesta tai Kuntaliiton aloitteesta valmiiksi toiminnalliseksi paketiksi ohjeineen ja tietojärjestelmineen.

Varsinainen yhdenvertaisuusongelma liittyy rahoitukseen. Niiltä osin kun sote rahoitetaan kuntaverolla määrää kuntalaisten yleinen tulotaso maksun suuruuden. Kun kunnassa on paljon hyvätuloisia voidaan kuntavero pitää alempana riippumatta kunnan tosiasiallisesta suorituskyvystä. Kääntäen "Tuupovaarassa" missä asuu vain eläkeläisiä ja työttömiä, vero on väistämättä korkea vaikka asiat hoidettaisiin kuinka hyvin.

Tätä eriarvoisuutta tasataan valtionavuin ja kuntien välisin verosiirroin mutta ei ilmeisesti riittävästi sillä kuntavero on alhaisin hyvätuloisten asuttamilla rintamailla. Onkin kokolailla paksua puhetta vauraiden kuntien päättäjiltä valittaa rahoittavansa syrjäseutujen kuntia kun siellä asuvat eläkeläiset ovat omia isovanhempia ja työttömät pikkuserkkuja. Olenkin ehdottanut Espoota Ranuan kummiksi ja jos kuntaliitoksia on tehtävä niin liitettäköön kaikki tuupovaarat Kauniaisiin, koska se on niin hyvin hoidettu kunta.

Kuntien isännät tahtovat vaalia kuntiensa elinvoimaa mutta uskon että siinä on yleensä kyse suoneniskusta veronmaksajien valtimoon. Kunnan tehtävä on hoitaa kunnille osoitetut palvelut ja kuntainfra kaavoituksineen. Mitään nollasummapeliä firmojen hankkimiseksi kunnan halliin ei yleisesti ottaen kannata edistää. Kuntien tehtäviin tulisi kuulua mittakaavaltaan sellaiset asiat, joiden kuulemiseksi kuntalaiset voivat kokoontua omalle kirkolle. Siksi ehdotan, että Helsinkikin olisi jaettava osakunniksi.

Isossa-Britanniassa kuntarahoitus on hoidettu siten, että valtio maksaa lähes täyskatteisen laskennallisen tarpeen mukaisen käyttörahan, jota kunta täydentää kiinteistöverolla. Tämmöinen rahoitus ottaa huomioon väestörakenteen mukaisen palvelutarpeen.

Nyt uusien maakuntien soterahoitus on tarkoitus antaa suoraan valtiolta laskennallisen tarpeen mukaan. Tätä jotkut pitävät ongelmana, kun maakuntavaltuustot eivät saa määrätä omia veroja. Itse en ongelmaa ymmärrä. Valtuustot ovat kuitenkin aina niukkuuteen sidottuja ja on tehtävä valintoja.  Oma verotus tekisi rahoituskaton liikkuvaksi ja vain löystyttää päätöksentekoa. Ongelmaksi tässä tulee valtion rahoituksen perusteiden oikeudenmukaisuus maakuntainvälisesti semminkin kun maakunnalle tulee soten lisäksi muitakin tehtäviä. Tiettävästi MTK:ta on konsultoitu.

Kunnille jää vanhustenhoito, opetus ja varhaiskasvatus soten siirtyessä maakuntaan. Nyt kuntavaalien keskustelunaiheena tulisi olla, miten taataan kansalaisten yhdenvertaisuus näiden peruspalvelujen rahoituksessa: onko meidän kunnassa varaa eläkeläismuskariin?

---

Korjaus: Vanhustenpalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan maakunnille päinvastoin kuin edellä väitän. Olen siis minäkin sokea sotelle kuten varmaan moni muukin kansalainen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Vanhustenhoito kuuluu sosiaalitoimeen, mikä siirtyy maakuntien alaisuuteen.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kiitos kommentista. Näin sokea olen ollut. Kuvittelin palvelutalojen ja vanhainkotien jäävän kunnille.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset