ollisaarinen

Petteri Orpo pehmoilee osinkoverouudistuksessa

Ministeri Petteri Orpo tyrmäsi tuoreeltaan Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportin (VM 12/2017) ehdotuksen listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämisestä. Raportti on näiltä osin varsin hyvin perusteltu, joten Orpon tyrmäys ilmeisesti liittyy varsinaissuomalaisten yrittäjäkannattajien ymmärtämiseen ja osoittaa, ettei Orposta ole valtiomieheksi.

Osinkoverotuksen rakenteen tulee tukea koko talouden toimintaa. Työryhmä esittää perustellusti, että nykyisen järjestelmän ohjausvaikutukset ovat todennäköisesti haitallisia. Lisäksi osinkojen verotus vaihtelee epäoikeudenmukaisesti. Neutraali ja oikeudenmukainen järjestelmä riittää, jos luottaa markkinoiden ohjaukseen mikä sopisi hyvin kokoomusministerille.

Yhteisöveron nykyinen taso, 20 % laajalla veropohjalla, on työryhmän mielestä sopiva. Tutkimusmenojen osittaista kaksinkertaista vähentämistä työryhmä ei suosittele, koska ohjausvaikutus on epämääräinen ja tutkimuksen tuki kannattaa kohdentaa muuten.

En ole lukenut koko raporttia, mutta selaamalla löysin siitä valitettavasti joitain ristiriitaisuuksia ja vaillinaisia näkökulmia.

Ristiriitaisuudesta voi syyttää kun muuten kantavana ajatuksena on, että listaamattomien yhtiöiden omistajien kokonaisveroasteen tulisi lähentyä yleistä pääomatulojen veroastetta veroneutraaliuden vuoksi, niin tätä ei sitten kaivatakaan listattujen yhtiöiden suhteen. Todetaan, että listatun yhtiön osakkaan kokonaisveroaste (2016) on 43,1 %, mutta tätä ei pidetä ongelmana vaikka on kohtuullisen varmaa, että tästäkin syntyy verosyistä johtuvaa vinouttavaa käyttäytymistä ja kohdentumista.

Hämmästyttävintä on, että sivulla 109 todetaan "Osinkotulojen ollessa luonnolliselle henkilölle vain osittain veronalaisia tuloja on osinkotulojen verotus nykyisinkin kevyempää kuin muiden pääomatulojen verotus. Muista sijoituskohteista, kuten osakehuoneistoista tai kiinteistöistä, saaduista tuloista luonnollinen henkilö maksaa pääomatuloveroa 30 – 34 prosenttia." Kun koko listaamattomien yhtiöiden osinkojen tarkastelu on tehty kaksinkertainen verotus huomioiden, kuten tuleekin, ja kun niidenkin omistajat ovat luonnollisia henkilöitä, se tässä unohdetaan vaikka on todettu listattujen veroasteen olevan 43,1 %. Asiantuntijaraportissa ei saisi olla tällaista ristiriitaa semminkin kun alla on tärkeimpien asiantuntijoiden nimet. Kaksinkertainen verotus joko on tai ei ole. Sitä ei voi olla raportin yhdessä luvussa ja puuttua toisesta. Tässä yhteydessä kyse oli pienten osinkojen verohelpotuksesta, joka tahdottiin torjua kyseenalaisella argumentilla.

Ansiotulojen verotusta käsitellään hyväksyen pienten työtulojen suosinta etuustuloihin nähden (pidän tätä oikeudenmukaisuusongelmana kunhan verottomista etuustuloista luovutaan). Sitten argumentoidaan, että rajaveroaste tulisi saada suurilla tuloilla alemmaksi nykyisestä yli 50 %:sta. Kokonaan ohitetaan seikka, että tällä tavalla laskettuun veroasteeseen kuuluvat myös ansionvakuutusmaksut, jotka ovat periaatteessa ansionsaajan tuloa. Katsoin huvikseni 120 000 euroa vuodessa ansaitsevan helsinkiläisen ansiotulonsaajan julkisen veroasteen ilman työttömyysvakuutus- ja eläkemaksua ja totesin sen olevan noin 35 %. Veroaste on siis kohtuullinen pääomaveroon verrattuna. Jos marginaalivero on ongelma, on asteikkoa sitten muutettava lähemmäs porrasveroasteikkoa. Jos ansionvakuutusmaksut luetaan marginaaliveroon mukaan olisi työryhmän  tullut luovuttaa tehtävänsä ministeriöltä kakskantaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat