*

ollisaarinen

Raimo Sailas haukkuu väärää puuta

Raimo Sailas toistaa Aamulehden haastattelussa 10.2. useasti esitetyn väitteen, jonka mukaan Sari Sairaanhoitaja turmeli Suomen kilpailukyvyn vuonna 2007. Tämä on mielestäni väärä analyysi. Suomen kilpailukyvyn ovat turmelleet ne mekanismit, jotka Sari Sairaanhoitaja nosti esille.

Sari Sairaanhoitaja oli kokoomuksen vaalitäky: kokoomus lupasi sairaanhoitajille palkankorotuksen valtaan päästyään. Lupaus perustui varsin laajalti hyväksytyyn käsitykseen, jonka mukaan sairaanhoitajien palkkaus oli jäänyt jälkeen vaativuudeltaan vastaavista, mm. amk-insinöörien töistä.

Koska vallassa olevat puolueet käyttävät valtiovaltaa, ne myös samalla edustavat julkista työnantajaa. Näin kokoomuksen lupaus oli täysin legitiimi: nyt oli vuoro käyttää verovaroja sairaanhoitajain palkkauksen oikaisuun. Kyse oli nimenomaan sairaanhoitajista, ei lähihoitajista tai lääkäreistä. Kyse oli Sipilän kätilöistä.

Ensinnä on kysyttävä: Onko kuoppakorotus mahdollinen? Voidaanko sopia, että joku ammattiryhmä on jäänyt jälkeen  ja on oikeutettu palkankorotukseen ennen muita? Jos vastaus on kielteinen, niin sitten voidaan palkkasuhteet jäädyttää ja etujärjestöt lopettaa tai muuntaa työsuojeluorganisaatioiksi.

Jos päinvastoin kuoppakorotuksen mahdollisuus hyväksytään, niin mitä vikaa oli sitten kokoomuksen lupauksessa, jolla oli laaja yleinen tuki?

Työnantajien mielestä vika oli ilmeisesti siinä, etä lupaus koski väärää ammattiryhmää ja toimialaa. Vuorineuvosintelligentsia kipuli silloin liittosopimuskiimassa siten että tahtoi korottaa liikaa palkkoja nimen omaan vientiteollisuudessa, jonka kustannusrakenne määrää yleisen kilpailukykymme päinvastoin kuin sisämarkkinoiden kustannusrakenne, joka määrää keskinäisen tulo- ja verorakenteemme. Siis vuorineuvokset tahtoivat pilata kilpailukykymme itse, missä myös erinomaisesti onnistuivat.

Työntekijäjärjestöjen mielestä oli ennenkuulumatonta, että työnantaja, siis tässä tapauksessa julkinen valta kokoomuksen johdolla, ehdotti palkankorotuksia. Palkankorotusten vaatiminen kuuluu työntekijöille, ja nimenomaan siten, että ensin korotetaan Vuosaaren kraanamiehen palkkaa ja sitten metalli- ja paperimiehen palkkaa ja jos rahaa jää, niin sitten kaiken maailman kahvinkeittäjien palkkaa. Yleensä ei jää. Työntekijät siis aivan vailla vastustusta tarttuivat setelinippuihin, joilla vuorineuvokset heitä houkuttelivat liittosopimuksiin.

Kilpailukykymme turmelivat vuorineuvokset, jotka hyväksyivät kansainvälisen kilpailukykymme kannalta liian korkeat korotukset  ja työntekijäjärjestöt, jotka eivät kyenneet solidaarisuuteen sairaanhoitajien oikeutetun korotustarpeen suhteen.

Kuoppakorotusten lisäksi tarvitaan välillä myös huippujen tasoitusta. Sairaanhoitajilla ja muilla julkisen sektorin työntekijöillä on pitemmät lomat kuin yksityisellä puolella. Tähän ei ole mitään asiallista perustetta. Lomien lyhentäminen kikyssä tyssäsi kätilöiden taitavaan esiintuloon. Kati Kätilö turvasi samalla Hekan kiusaajatyönjohtajien ynnä kaiken maailman makkaratalonsuojelijoiden pitkät lomat. - Sari Sairaanhoitaja ajoi vain sairaanhoitajien täsmennettyä yleisesti hyväksyttyä tarvetta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (54 kommenttia)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten sairaanhoitajien palkka vaikuttaa vientiteollisuuden tuotteiden hintaan?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Mitenkö? Jaa kun syntyi palkkaliukuma ja korotus tuli kaikille aloille.

Kun Suutarit ei pysy lestissään syntyy sutta. Niin kok kuin Kepun olisi aika jättää nuo hommat niille ketkä sen osaa EK/SAK.

Nytkin Sipilän Kiky vie kunnat yhä syvemmälle velkoihin .

Tehy käytti harvinaista joukkoirtisanoutumista painostuskeinona. Yliopistosairaaloiden kriittisimmistä tehtävistä oli irtisanoutumassa jopa 70–100 prosenttia hoitajista, ja sairaanhoitopiirit arvioivat, että potilaita olisi kuollut jo muutamassa tunnissa,
- mikäli työtaistelu olisi alkanut.

Ja niinpä hallitus lupasi:
Työnantajien kansaneläkemaksu on tarkoitus poistaa asteittain vuoden sisällä.

-Hallituksen linjausten mukaan Kela-maksua alennetaan 0,8 prosenttiyksikköä 1.4.2009 lähtien ja poistetaan kokonaan 1.1.2010 alkaen.

Mulle sulle lehmäkauppana ,kepu sai omilleen Takuueläkkeen.
(niille kelle ei tule palkkatyöstä työeläkettä.)
Kokoomus sai halit Sari-Sairaanhoitajilta ja ohitti Kepun 17.4-11 vaaleissa PM puolueeksi.

Niinpä kaikki sai mitä halusi. Niin Kok kuin Kepu. Samoin EK ja MTK.

Kansa maksoi nuo:
ALV korotuksella
Energia,viina,polttonesteiden korotuksilla ym.
Kelamaksusta 1,2 Mrd/v +Takuueläkkeestä n.870milj./v jäävästä
verokirstuun syntyneestä vajeesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mainitsemasi lehmänkauppojen sijaan olisi voitu hallinollisten virkojen palkkoja tarkistaa. Onko nykyinen määrä kaikenmaailman kehitysjohtajien ja projektipäälliköiden apulaisjohtajineen tarpeellisia. Kilpailuttaminen taitaa maksaa mammonaa. Katsokaa kasvukeskusten hallintomalleja lukemattomine uusine osastoineen. Onko järkevää yksityistää perustyötä tekevät ja palkata korkeapalkkaisia virkamiehiä, joiden tehtäviä eivät välttämättä edes itse tiedä, vaan tarvitaan konsultteja selvittämään mitä on selvitetty.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Ei välttämättä vaikuta. Kun palkankorotus rahoitetaan veronkorotuksilla niin seurauksena on kotimaisen tulo- ja kysyntärakenteen muutos. Kotimaan tasapaino säilyy kun sairaanhoitajien palkkojen korotus rahoitetaan kaikkien verotuksen nostolla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eiks kuoppakorotuksen pitäiskin aiuttaa jotai muutosta tulorakenteeseen eli nostaa palkkakuopasta. En ole huomannut mitään tasapainoa.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Tämähän on klassinen "opettajat, sairaanhoitajat ja palomiehet" -kilpi. Valtio ja kunnathan eivät rahaa muuhun käytäkään...

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Sairaanhoitajilla ja muilla julkisen sektorin työntekijöillä on pitemmät lomat kuin yksityisellä puolella. Tähän ei ole mitään asiallista perustetta.

Perustahan onkin pitemmille lomille ollut aina valtio/hallitus ei korottanut palkkoja kuten yksityisellä puolella.
Korotukset paikattiin lomilla .

Täytyy olla perillä miten työmarkkinapöydissä kulloinkin EK,SAK,Hallitukset on toiminut.
EK/hallitus-SAK ,sulle mulle joustoja puolin ja toisin .
-Koska ne ratkaisut vaikuttaa niin valtion,kuntapuolen ,Kelan sosiaaliturvaan,valtion verotuloihin .

Josta on taas kiinni myös Yritysten valtiontuet ja maataloustuet ym.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kyllä, mutta ei kannata väittää, että ne 70 000-80 000 sairaanhoitajaa, opettajat yms. ovat se syntipukki ja ettei muita säästökohteita löytyisi. Vaikka 100 000 työntekijän palkkaa nostettaisiin 1000€ vuodessa, se on "vain" 100 miljoonaa, toki päälle tulee sivukuluja, mutta kuitenkin.

Tuon verran menee parissa viikossa johonkin silakoiden etälaskennan kehittämiseen tai Vantaan ja Tampereen yhteystunnelin hankesuunnitteluun. Mutta leikkaukset pitää aina kohdistaa operatiiviseen tai sitä välittömästi tukevaan toimintaan.

Jos palkkoja lasketaan, se pitäisi tehdä kautta linjan. Ja sitä ei tule tapahtumaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Helpomalla päästäisiin kun rahasta luovuttaisiin. ei se ole enää nykypäivää kun tietoteknikka mahdollistaa kaiken vaihdon kirjaamisen suoraan, mitään pilvipankkeja ei välistävetäjinä tarvita.
Talousjärjestelmä kaipaa päivitystä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Tämä koskee nimenomaan kiky-kätilöiden esiintuloa. He onnistuivat iskemään pääministeriä heikkoon kohtaan ja torjumaan koko julkisen vallan kiristysyritykset lomaraha-alennuksiksi. - Sari Sairaanhoitaja esiintyi vain omassa asiassaan ja muut käyttivät häntä häpeämättä hyväkseen.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Syyllisyyskysymys on pitkälti makuasia, mutta ellei Katainen olisi aloittanut, palkankorotusvyöryä ei olisi todennäköisesti tullut.

Kataisen olisi pitänyt tietää paremmin, miten ammattiyhdistysliike toimii: jokainen ryhmä kyttää omaa suhteellista etuaan. Tältä kannalta katsoen mikään ryhmä ei ole palkkakuopassa.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Katainen yritti toimintatavan muutosta mutta ei ei-liike niin vain taivu.

Käsitykseni mukaan ylisuuret palkankorotukset johtuivat ensi sijassa vuorineuvosten liittosopimustarpeesta. Korotuksia ay-väen on hankala vastustaa. Sari Sairaanhoitaja on myöhemmin epäritarillisesti leimattu syntipukiksi kun jälkikäteistilastoja tutkimalla on todettu tehdyn raskas virhe.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Katainen yritti toimintatavan muutosta mutta ei ei-liike niin vain taivu."

Ei tietenkään taivu - sehän olisi heidän tehtävänsä laiminlyömistä. Katainen ei tätä tajunnut.

Ei ay-liike tietenkään korotuksia vastusta, vaan ajaa niitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Se on sitä kilpailua, yhteistyöllä sujuisi paremmin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Yhteistyötähän työsopimusneuvottelut ovat, muttta asetelma on määritelmän mukaan kilpailullinen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #22

Asetelma on kilpailu ja tulos on kompromissi, jossa yleensä kaikki osapuolet häviävät enemmän tai vähemmän. Yhteistoiminnalla tulos voi olla parhaimillaan synteesi, joka ylittää kaikkien osapuolten odotukset.(en tarkoita peliteoreettista win-win-tilannetta) Mutta sellainen demokratia ei ole mahdollista tässä aikaansa ohittaneessa talosjärjestelmässä.
Siinä suhteessa olen yhtä edistyksellinen kuin vallankumouksellinen paavi, joka jossain uudenvuodenpuhessan julisti, että talousjärjestelmän malli on uudistettava.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #23

"Mutta sellainen demokratia ei ole mahdollista tässä aikaansa ohittaneessa talosjärjestelmässä."

Ei valitettavasti ole. Olkaamme siis realisteja.- Tämän "kondomipaavin" vallankumouksellisuuteen en valitettavasti jaksa uskoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

En minäkään usko, mutta olihan se aika radikaali lausahdus.
Tumput suorana valittaminenko on mielestäsi realismia? Ehkä. Voi olla että on liian myöhäistä pysäyttää tuhoa, jotta jäisi jotain jäljelle tulevillekin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #25

Ihailtavaa optimismia. Olen tehnyt sen, mitä "ihminen ja pappi voi" eli kirjoittanut talousjärjestelmäkriittisiä juttuja, mm. finnssikriisistä.

Tässä yksi malliksi:

Pekka Pihlanto
Eikö finanssikriisistä opittu yhtään mitään?
Helsingin Sanomat 16.8.2009

Finanssikriisin aiheuttamat reaalitalouden ongelmat jatkuvat edelleen kautta maailman. Valtiot ovat panostaneet suunnattomia summia sekä pankkien että oman taloutensa kohentamiseen. Amerikkalaiset investointipankit ovat alkaneet jo toipua, ja on puhuttu jälleen niiden johtajille maksettavista suurista tulospalkkioista.

Koska tulospalkkiovillitys jatkuu, alkaa vaikuttaa siltä, että kriisistä ei ole juurikaan opittu. Ainakin perusteelliset finanssialan valvontatoimenpiteet taidetaan haudata vähin äänin – tai niitä toteutetaan alun perin suunniteltua lievempinä. Yleinen ilmiö lienee, että ihminen ei oikein opi menneisyydestä, vaan toistaa samat virheet yhä uudelleen. Kun täydellistä romahdusta ei tullutkaan, jatketaan suunnilleen entisillä linjoilla.

Inhimillinen perussyy kriisiin oli käsittääkseni finanssialan toimijoiden hillitsemätön ahneus, joka sai pankit rakentelemaan liialliseen riskinottoon yllyttäviä kannustinjärjestelmiä ja mitä mielikuvituksellisempia, sisällöltään mätiä ”finanssituotteita”. Ahneuden käsite puuttuu useimpien finanssikiriisiä analysoineiden käsitevarastosta kokonaan. Siksi ei myöskään haluta ymmärtää, että sitä on yhteiskunnassa aina hillittävä. Ahneuden sijaan on toki miellyttävämpää puhua ihmisen kaikista rajoituksista vapaasta mahdollisuudesta innovatiivisuuteen. Tämä on kuitenkin liian ehdoton ja vahingollinen tulkinta markkinataloudesta.

Ahneus on joidenkin mielestä sama asia kuin yrittäjyyden pohjana oleva yritteliäisyys, mutta oikeaan yrittäjyyteen sisältyy myös henkisiä pidäkkeitä, eettistä ajattelua. Nämä torjuvat ahneuden sen alastomimmassa, lyhytnäköisimmässä muodossa, jonka tulokset on nyt nähty finanssimaailmassa.

Sattaa myös olla muita syitä siihen, että ahneutta ei panna lainsäädännöllä kuriin. Finanssikriisin syntymaassa Yhdysvalloissa yritystoiminta ja politiikka ovat erityisen vahvasti sidoksissa toisiinsa. Siellähän esimerkiksi presidentinvaalissa menestyäkseen ehdokkaan täytyy olla rikas tai saada talouselämältä lahjoituksia, mikä aiheuttaa kiitollisuudenvelkaa. Presidentti George W. Bushin talouselämää suosiva politiikka onkin tullut tiedotusvälineitä seuraaville selväksi.

Johtuisiko siis lainsäätäjien haluttomuus puuttua finanssimaailman holtittomaan riskinottoon paitsi ideologisista syistä, osittain myös vaalirahoituksesta? Presidenttiehdokkaiden lisäksi myös senaattoriehdokkaat ja muutkin politiikkaan pyrkivät tarvitsevat kampanjarahoitusta aivan toisessa mittakaavassa kuin esimerkiksi Suomessa.

Tämän kaiken valossa näyttääkin ilmeiseltä, että mitään suuria muutoksia aikaisempaan menoon on turha odottaa.

Pekka Pihlanto
professori emeritus
Turku

http://www.askokorpela.fi/keskustelu/Pihlanto/Pihl...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Ihan hyvä analyysi. Paitsi,että ahneus on pikemminkin talousjärjestelmän seuraus kun syy, mutta tosin toimii generaattorina. Siitä eräs esimerkki blogissani Vapaavuoron puolella.
Äsken kirjoitin kommentin finanssipolitikkaa ohittavalla metatasolla.http://ristonurkkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/231409-onko-kaupungistuminen-kannattavaa#comment-3484798

Riskinotto tosiaankin on täysin holtitonta tulevaisuutta ajatellen.
Mitä sitten syödään jäljellä on vain rahaa;lainoja ja velkaa ristiin rastiin?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #27

" Paitsi,että ahneus on pikemminkin talousjärjestelmän seuraus kun syy, mutta tosin toimii generaattorina."

Ahneus on ihmisten ominaisuus. Se on perusluonteinen tekijä tässä. Tietenkin talousjärjestelmä osallistuu prosessiin tarjoamalla mahdollisuuden ahneuteen. Tilaisuushan tekee varkaan - mutta ei kaikista ihmisistä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Ahneus voi olla osaltaan genettisesti periytyvä personallisuuspiirre. Kasvatuskuin vaikuttaa. Jotkut ovat kapea-alaisia keräilijöitä, biblofiilit ahnehtivat tiettyjä kirjoja. Kapitalisti ei välttämättä kasaa miljardeja ahneuttaan. Talousjärjestelmän rautaiset lait, eivät ainoastaan tarjoa mahdollisuuden tavoitella voittoa, vaan pakottavat siihen, muuten ei pärjää kilpailussa.
Oravat taas etsivät kuusenoksilta viimeisiä talvivarastojaan.
Voi olla,että ahneudella on jokin esi-inhimillinen perusta. Ei kai kuitenkaan ole löydetty mitään ahneusgeeniä DNA:sta?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #29

Ahneus saattaa olla osittain geneettisperäistäkin, en tiedä. Haluan korostaa yksilön vastuuta asiassa. Jos sanotaan niin kuin esimerkiksi professori Bengt Holmström, että finassikriisi "oli systeemin sairautta", niin silloin vastuu pannaan kasvottomalle järjestelmälle.

Näinhän sitä selitetään yleisemminkn, ja konkreettisena osoituksena siitä finanssimaailman toimijat saavat kerätä (ja pitää) voittonsa ennen kuin kupla puhkeaa. Veronmaksajat ja tavallinen kansa saavat maksaa tappiot.

Nyt on taas uusi kupla tekeillä - voittoja ja bonuksia kerätään... Niin se menee. Kukaan ei vastaa. Kätevää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #31

Vastuu on ihmisellä, epäilemättä näin on.
Raamatun Jumalakin luovutti vastuun ihmiselle kehoittaen: viljelkää ja VARJELKAA... Ei sanonut: HYÖDYNTÄKÄÄ jauhamalla kaiken luomani rahaksi muuttaen kaatopaikalle. Mut en ole juuri huomannut, että kristitytkaan politiikot tätä sanomaa muistaisi. Puhumattakaan Jeesuksen jakamisen opeista. Jos on kaksi paita niin anna toinen sille jolla ei ole yhtään.
En yritä tietenkään todista mitään raamattuun vedoten, ole vain muistuttanut tästä minullekin tärkeästä vastuusta.
Kyllä minuakin on ottanut päähän nuo harhaanjohtavat vertaukset kuten sairaus ja tulipalo ym, Talousjärjestelmä ei ole biologinen systeemi eikä noudata luonnonlakeja.
Koko finanssimaailma on pöyristyttävä kupla joka välillä puhkeaa ja tule lama
kuten klassikko Marx jo todisti melkoisen pätevästi. Hän vaan ei voinut tietää mitä kaikkia temppuja ja keskuspankkien pelastusoperaatioita ja velkakirjojen myymistä ristiin rastiin... sinähän finnanssikiemurat tietenkin tiedät.
http://www.tamperelainen.fi/blogi/486448-ahneudell...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #28

Mitä tarkoittaa "perusluonteinen tekijä" kansantaloustietessä? Ahneudellahan voi selittää mitä vaan; vaikuttaa ympäripyöreältä kehäpäättelyltä.
Vai onko kyseessä joku sumean finanssiteorian trendi?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #30

En puhunut kansantaloustieteestä. Kansantaloustiede ei tunnista ihmistä, eikä myöskään inhimillistä ominaisuutta nimeltä ahneus. Siinä sen eräs heikkous: mekaaninen epäinhimillinen homo economikus, joka on kätevä matemaattisissa analyyseissa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

Kansantalostiede tutkii - tai ainakin pitäisi- inhimillisen toiminnan tuloksena muodostunutta talousjärjestelmää. Millonhan tämä mekaaninen homo economikus on ilmaantunut kansantaloustiteen premissinä? Ei ihminen toimi niin, kepin ja porkkanan määräyksestä vaan ihmiselle on mahdollista suunnitella päässään toimintansa tavoitteen eli luoda ennennäkemättömän päämärän ennen kun toteuttaa sen konkrettiseksi, aineeliseksi tuotteksi.
Jos premissit ovat väärät teoria ei muutu oikeaksi vaikka suoritetteisin miten mutkikkaita matemaattisia toimituksia ja ns. mittauksia. sen taisin sanoa jossain Lepomäen blogissakin.
Mistä tieteestä sinä puhuit jossa ahneus on tieteellinen käsite ja miten sen määrittelet?
Luulisin, että ainakin hieman samaan suuntaan mennään vaikka eri mieltä ollan.
Mielelläni väittelen kanssasi vaikka minun julkaisuni kansantaloustieteen alalta rajoittuu hyvin vähäiseen.

Blåfield, Margareta & Melakoski, Kaarina. 1972. "Tarkista lasku, sinun on se maksettava". Sosiologia 9:6, 268-270.
Ei löydy netistä, mutta elinkustannusindeksin osalta on edelleen relevantti, luulisin

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #33

Pitäis varmaan ruveta käyttämään oikolukuohjelmaa!

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #33

"Mistä tieteestä sinä puhuit jossa ahneus on tieteellinen käsite ja miten sen määrittelet?"

En nyt varsinaisesti puhunut mistään tieteestä (paitsi kansantaloustieteestä). Mutta kyllähän monissa ihmistieteissä ahneus tunnetaan - psykologiassa, sosiologiassa, liiketaloustieteessä...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #36

Kas kun ei ole tullut vastaan tieteellisenä käsitteenä. Mutta en ole viitsinyt pitkiin aikaan seurata mitä ovat keksineet. Ehkä ahneusmittareita näennäisasteikolla 0-100 tai jotain nelikenttiä?
Nykyinen kansantaloustiede on pikemminkin uskonto kuin tiedettä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #37

En ole nähnyt "ahneusmittareita", mutta ahneuden vaikutusten pohjalta sitä voisi analysoida case-tutkimuksissa.

Ahneus voisi taloudessa olla osittain perua voiton maksimoinnista: vedetään kotiin päin niin paljon kuin mahdollista. Maksimoinnin sijasta on liiketaloustieteessä kirjoitettu myös voiton satisfioinnista.

Kansantaloustieteellä on omat vahvuutensakin, muttta rajatulla alueella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38

Ahneus ei ole sen paremmin mitattavissa kuin onnikaan.
Jos vaikutusten perusteella päättelet vaikutusten syynä olevan "ahneus" kyseessä on kehäpäätelmä. eli epätiedettä.
Ahneus saatta hyvinkin olla perua voiton maksimoinnista, eli juuri kuten edellä sanoin: pikemminkin seuraus kuin syy.
Talousjärjestelmä on yhteiskunnan toiminnan perusta.
Kansantaloustiedettä tarvitaan muissakin yhteiskuntatieteisä mm.sosiologiassa kulttuuritutkimuksessa, sosiaalipsykologissa ym.
Mutta ei riitä, että hiotaan laskelmat ja mutkistetaan tilastot. Perusolettamukset on myös kyseenalaistettava kuten mainitsemasi olettamus homo economikuksesta tai kysynnän ja tarjonnan tasapainosta ym. Pitävätkö paikkansa myös todellisuudessa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #39

Onnea voidaan mitata vaikkapa kyselytutkimuksin. Ahneuden osalta se on vaikeampaa. Mittaus on tehtävä tietenkin likimäääräisin sijaismitoin. Ahneus on tyypillisesti ilmiö, jonka tunnistaa kun sen näkee - oletko käynyt joskus noutopöydässä?

Ei ahneuden ja voiton maksimoinnin suhde ole niin yksioikoinen kuin kuvittelet. vaikka voiton maksimointi voi toimia joillekin maallina, ihmisissä on myös sisäsyntyistä, luontaista ahneutta - ei ole sattuma, että ahneus on eräs kuolemansynneistä. Nykyisin vain ei saisi syyllistää ketään, ja siksi mm. ahneudesta puhuminen koetaan epäkorrektiksi.

Homo economikusta ei todellisuudessa näy. Se on vain apukonstruktio, joka sallii matemaattiset operaatiot. Taloustieteessä pitää kavantifioida asiat. Elleivät ne siihen taivu, niitä ei olekaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Kyselytytkimusten asteikolla "mitattuja" mielipiteitä ei kuitenkaan voi käsitellä matemaattisilla operaatioilla kuin kyseessä olisi suhdelukuasteikkoja. Etukäteen jo tietää, että useimmat vastaajat arvioivat itsensä sijoittuvan johonkin 7-8 koularvosanoilla "mitattuna". Ja mihin vertaavat sen subjektiivisen arvionsa? Toiset vertaavat itseensä vielä kurjempiin kärsijöihin joiden seurassa ovat ja toiset taas vauraaseen seurapiirinsä.

Luuletko, että ne ylisuuria tulospalkkioita saavat rahanpyörittäjät ahmivat noutopöydissä?
Toki ahneudesta voi puhua, mutta talosjärjestelmän toiminnan häiriöitä ei voi selittää ahneudella, se on mielestäni yhtä harhaanjohtavaa kuin vertaaminen sairauteen.
Mahdollisten apukonstruktioiden pitää olla valideja, muutoin niiden mukaan tehdyt matemaattisten toimitusten tulokset johtavat harhaan ja niiden perusteella tehdyt ennusteet harvoin toteutuvat.

Totta, kuolemansynnistä on kyse. Kaiken todellisen arvon muuttaminen rahaksi
on pahin mahdollinen synti.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #42

Ei ole tarkoituskaan, että ahneutta mitattaisiin kvantitatiivisesti. Kvalitatiiviset casetutkimuksen olisivat oikea lähestymistapa.

En luule, mutta noissa pöydissä pääset näkemään ahneita yksilöitä, joita on aina kohtuullisten joukossa.

Siinä olemme eri mieltä, että minun mielestäni talouselämän puheena olevia häiriöitä voi selittää inhimillisellä ahneudella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

"Ei ole tarkoituskaan, että ahneutta mitattaisiin kvantitatiivisesti. Kvalitatiiviset casetutkimuksen olisivat oikea lähestymistapa."

Ei tietenkään, mutta kun moniin kvalitatiivisiin luokitteluihin sittenkin käytetään kvantitatiivisiä menetelmiä. Turhaa meidän kuitenkaan ruveta mmetodologiasta kiistelemään.
Sinunn casetutkimus on siis, että havaitset ahnehtivia ihmisiä ja sitten selität sillä systeemin sisäänrakennettujen ristiriitojen aiheuttamat häiriöt.
Nimenomaan tästä olemme eri mieltä. Talousjärjestelmän toimintaa tai häiriöitä ei voi selittää toimijoiden personallisilla ominaisuuksilla. Tietenkin jotkut ahnehtijatkin voivat saada sotkua aikaan. Mutta vaikka miten suuria summia jotkut ryökeleet laillisiin ja laittomin keinoin ovat haalineet kasaan, niin reijät voi paikata tekemällä lisää rahaa lainaamalla.
Tai devalvoimalla. Ketkä luulet kärsineen kun markka viimeisen kerran devalvoitiin?

Mutta hyvinkin voisin sanoa että järjestelmä, joka edelyttää loputonta kasvua on ahne kuin joku Molok, jonka pohjattomaan kitaan kaikki menee hukkaan.
Mikä kasvaa: teidän finanssitieteilijöiden loputtomat laskelmat.
Ja kaatopaikalle menevät kuormat.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #44

Talousjärjestelmän rakentavat ja sitä pyörittävät ihmiset. Siksi on syytä kiinnittää huomiota ihmisiin, eikä heidän rakentamiinsa "systeemeihin".

"Mikä kasvaa: teidän finanssitieteilijöiden loputtomat laskelmat."

En ole finanssitieteilijä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #46

Se systeemi kun pakottavaa ihmiset toimimaan sen rattaina. Politiikotkin puhuvat jatkuvastkepistä ja porkkanasta jolla llulevat korjaavan työttömyydenkin. Tai voihan sitä "vapaasti" valita vaikka nälkäkuoleman.
Anteeksi tidän sinun alasi olevan kansantaloustiede ja kaiketi Keynsiin oppeihinkin perehtynyt.
Mut kai sinunkun alalla joutuu edes jonkinverran perehtymään ekonomistien päättymättömien laskelmienpohjattomassa umpikujeilussa. Eihän esim BKT tilastot ole vertailukelpoisia keskenään kun niiden laskentaperusteet ovat muuttunet eri tahtiin eri maissa ja. Nyt on tehty vuosien työ EU-tilastojen saamiseksi vertailukelpoisiksi.
Osaatko muuten kertoa mitä BKT mitta? Mnulle se ei ole selvinnyt.
Sama mieltä olen, että systeemi voisi vähän järkevämmäksi muuttaa, Eihän meidän ole pakko olla rahan armoilla?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #48

Alani ei ole kansantaloustiede, vaan liiketaloustieteeseen kuuluva laskentatoimi (redovisning; englanniksi accounting).

BKT:n määritelmän löydät Wikipediasta.

Pelkäänpä pahoin, että meidän on pakko olla "rahan armoilla".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #49

Ai, anteeksi.
Jonkinlainen BKT:n määritelmä voi löytyä Wikipediastakin, mutta miten tilastoja kootaan eri maissa, Mut siihen en rupea perehtymään, sekin on valtava konstruktio.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #41

Hyvä, jatka vaan casetutkimuksen alalla. esim. vois tutkia millaisia personallisuuksia valikoituu pörssialalle jne.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #45

En ole kirjoittanut omista tutkimuksistani, vaan mahdollisesta metodologisesta lähestymistavasta. En tee enää tutkimusta, koska olen eläkkeellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Voisihan tietenkin havannoida miten tutkimuskohteet käyttäytyvät noutopöydässä,
ja näin onkin tehty laidutustutkimuksissa, mutta korreloiko senlaatuinen ahneus
finanssalan toimijoiden ahneuden kanssa.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #51

Tuohon en ota kantaa. Noutopöytä oli vain heitto siihen suuntaan, että jokainen voi havaita ahneita ihmisiä ympäristössään.

Keskustelu on jo karannut varsin kauas blogin teemasta, eli Sailaksen mietteistä... Kuten mainitsin, kirjoitin ahneudesta blogin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Juuri samaa ajattelin. Että parasta jo lopettaa tällä erä.
Olemmehan kuitenkin samaa mieltä siitä, että jotain on pahasti pielessä.
Huomasin blogikirjoituksesi ja vähän vilaisin, mutta en nyt jouda väittelemään kanssasi, niin mukavaa kuin olisikin.
Ahneus voisi hyvinkin kelvata oman alani sos.psyk. väikkäriksi. Mutta: Ei milloinkaan, sanoi korppi.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto Vastaus kommenttiin #53
Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Sairaanhoitajien palkankorotus oli sinänsä perusteltua. Mutta väistämätöntä oli se, että muut alat lähtivät tavoittelemaan samaa. Myös vientialat.

Suomen kilpailukyky oli vuonna 2015 15% kilpailijamaita heikompi. Lisäksi olemme eurossa toisin kuin Ruotsi.

Nyt pyritään ns. Ruotsin malliin. Vientialat määräisivät palkkaratkaisut ja muut seiraisivat sitä. Onnistuukohan se?

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suomen kilpailukyky oli vuonna 2015 15% kilpailijamaita heikompi.

Noinko oli kun oli kiire saada SAK liitoilta uhkavaatimuksella nimet paperiin?

A).Saksa ja Ruotsi nosti palkkoja jo helmikuussa -15 .
Sillä tuli jo kilpailukyky ilman Kikyä.

B) Salaiset vientiyritykset tekee hyvää tulosta .
kertoili KL jo ennen Kikyä.

Kikyn vaikutukset oli täys Floppi .
Vie syvemmälle velkojen ottamisen takia ja leikkaukset syö ostovoiman .
Vielähän se ei näy eikä tunnut nyt ,vielä ei kaikki leikkaukset veneverot ym. ole voimassa .

Mutta Kepun/EK/Perheyritysten "märkäuni" toteutui.
Palkat alas,työehdot heikommiksi,mutta vain palkansaajilta.
Ei yrityksiltä ja tilayrittäjiltä vaadittu mitään (vaikka maa muka oli lirissä)

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Oliko korotuskierre väistämätön? Ehkä olisi vaatinut enemmän johtajuutta hyväksyttää hoitajien kuoppakorotus? Itsekkyys on yhteiskunnan moraalijärjestelmässä delegoitu etujärjestöille.

Vientialoilla on elintärkeää, että vientialojen palkat pysyvät kilpailukykyisinä. Vuorineuvosten isänmaallinen tehtävä (firmojen hoidon lisäksi) on tarvittaessa työsululla pitää palkat kurissa. Devalvaatioaikoina opittiin leväperäisiksi.

Vientialojen palkkojen on syytä olla palkkanormin peruste jotta kotimaan palkat eivät pääse karkuun. Näinkin voi käydä. Esimerkiksi ainakin 1980-luvulla kotimaan sähköntuotannosta ja -siirrosta vastaava vahvavirtainsinööri sai parempaa palkkaa kuin opillisesti vaativampaa työtä tehnyt vientialojen heikkovirtainsinööri siksi, että kotimaan palkat rahoitettiin kilpailutta. Tilanne lienee samanlainen edelleenkin.

Työntekijäjärjestöt eivät ole onnistuneet sen enempää sisäisen kuin keskinäisenkään solidarisuuden kehittämisessä siten, että tehtävien vaativuuteen liittyvä oikeudenmukainen palkkaus olisi edistynyt. Tästä oikeastaan seuraa, että palkkapottia on jaettava sulle mulle -menetelmällä kansantaloudellisin rajoittein missä vientialojen kilpailukyky ja minimitoimeentulo ovat mielestäni tärkeimmät reunaehdot.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Millä perusteella jonkun työ on 100x vaativampi kuin toisen?

Käyttäjän HeikkiToikkanen kuva
Heikki Toikkanen

2007 vaalien Sari sairaanhoitaja keskustelua tärkeämpi taitaa kylläkin olla silloinen erilaisten JAKOVARA lupausten antaminen vaalituloksen parantamiseksi.

Kiistely oli kovaa; http://yle.fi/uutiset/3-5760296

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Jos tahdotaan, että hyvinvointivaltiossa hyvinvointi jaetaan jotenkin kaikkien kesken, on talouden yleinen jakovara pyrittävä määrittämään. Sen sijaan sektoreittain esimerkiksi valtiontalouden jakovarasta puhuminen on vaarallista sillä se voi lyödä koko taloutta korville.

Olisi eduksi, jos joku järjestöistä ja ministeriöistä riippumaton akateeminen asiantuntijataho muodostaisi puolueettoman käsityksen jakovarasta Roope Uusitalon tai vastaavan luotetun professorin johdolla. Määrittely menee aina enemmän tai vähemmän pieleen mutta seuraavalla kerralla tehdään korjausliike.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Totta, pieleen menee, koko talous on kääntynyt nurinkurin.

Toimituksen poiminnat