ollisaarinen

Mika Anttonen puhuu asiaa väyläyhtiöstä - julkista kirjanpitoa on kehitettävä

ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen on Turun Sanomissa ihmetellyt miksi tieliikennettä varten on perustettava uusi julkinen yhtiö.

"Teiden korjaamiseen on muka vaikea löytää valtion rahaa. Eikö sitten kaikki valtion toiminta kuten sosiaaliturvakin kannattaisi yhtiöittää, niin budjettihuolet olisivat ohi?" sanoo Anttonen.

Niinpä. Taitaa aivan todella olla siten, etteivät julkiset kamreerit tai neuvokset osaa liikekirjanpitoa. Sehän tarkoittaisi tulojen ja menojen sekä investointien, korkojen  ja poistojen oikeaa kohdentamista. Voisi kuitenkin ajatella, että tuollainen "väyläyhtiö" olisi mahdollista toteuttaa virtuaalisesti ilman raskaita rakenteita.

Väyläyhtiön perustaminen ei sinänsä ratkaise ilmeistä väylien ylläpidon rahoitusvajetta. Yhtiön on saatava käyttömaksuja ylläpidon ja investointien kattamiseksi jos valtio ei anna suoraa rahoitusta. On vaarana, että käyttömaksut eivät suinkaan vastaa kunkin käyttäjän tosiasiallista käyttöä vaan maksuperusteet sisältävät poliittista harkintaa. Miten yhtiössä sitten voidaan tehdä poliittinen harkinta vai ulkoistetaanko se kuitenkin eduskunnalle tai jopa yksityisille operaattoreille?

Kirjoitin ammoin Hesariin mielipiteen, missä esitin, että polttoainevero seuraa riittävällä tarkkuudella tien käyttöä koska polttoaineen kulutus korreloi sekä ajokilometrien että saastuttavuuden kanssa.  DI Anttonen on TS:ssa samalla kannalla: "Bensalitran hinnasta 65 prosenttia on polttoaineveroa. Maksat veroja jokaisesta kilometristä, jonka autollasi ajat. Vaikea keksiä, mikä olisi tätä tehokkaampi malli".

DI Jorma Ollilan taannoinen työryhmä ehdotti, että maaseutukilometrien käyttömaksu olisi taajama- ja valtatiekilometrejä halvempi. Tämä on entisen kesustapoliitikon valinta, maaseutukilometrit ovat kustannuksiltaan todennäköisesti muita ajokilometrejä kalliimpia koska tie on aurattava ja lanattava jos se Muttilainen sattuisi kaupunkireissulle tässä kuussa. Itse ajan lähes päivittäin maan vilkkainta väylää Kehä ykköstä Pakilan ja Kannelmäen välillä ja se kilometri on luultavasti halpa  jakautuessaan niin monelle ajoneuvolle.

Teiden rakenteet on mitoitettava raskaan liikenteen mukaan. Jos tiemaksuihin mennään, tulisi tämä ottaa huomioon, sillä vasta silloin kansantalouden logistiset kustannukset kohdistuisivat oikein. Raskas tukkirekka rikkoo helposti tien pohjan, mutta ilmeisesti poliitikot ajattelevat tämänkin toisin päin eli tukijalkaa on tuettava.

 

P.S. Tankkaan Anttosella, koska se on edullisinta ja osa tuotoista menee uuden teknologian kehittämiseen. Boikotoin TB:n diktaattoribensaa kunnes Krim vapautuu.

 

 Lisäys: Tätä pohtiessani Yle olikin jo saanut ennakkotiedot Liikenneministeriön esityksestä. Se näkyy ainakin sisältävän raskaan liikenteen tuen, tosiasiallinen kuormittavuus edellyttäisi raskaalle liikenteelle henkilöautoihin verrattuna moninkertaista maksua mutta uutisen mukaan vuosimaksu jopa alittaa henkilöauton vastaavan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

No katsos kun yhtiö voi periä käyttömaksut + alv 24%, mutta valtio tai kunta saisi ainoastaan käyttömaksun. Siten saadaan kavereille liiketoimintaa ja tosiasiallisesti saadaan myös verotus itsessään arvonlisäverotuksen piiriin. Se on taas poikkeuksellisen näppärä tapa nostaa veroja niin, ettei kenellekään tule paha mieli?

Käyttäjän JuhaniHirvonen kuva
Juhani Hirvonen

DI Jorma Ollilan taannoinen työryhmä ehdotti, että maaseutukilometrien käyttömaksu olisi taajama- ja valtatiekilometrejä halvempi. Tämä on entisen kesustapoliitikon valinta, maaseutukilometrit ovat kustannuksiltaan todennäköisesti muita ajokilometrejä kalliimpia koska tie on aurattava ja lanattava jos se Muttilainen sattuisi kaupunkireissulle tässä kuussa. Itse ajan lähes päivittäin maan vilkkainta väylää Kehä ykköstä Pakilan ja Kannelmäen välillä ja se kilometri on luultavasti halpa jakautuessaan niin monelle ajoneuvolle.
Raskas tukkirekka rikkoo helposti tien pohjan, mutta ilmeisesti poliitikot ajattelevat tämänkin toisin päin eli tukijalkaa on tuettava. (Olli Saarinen)
Edellä mainitut mielipiteet ovat yksi näkökulma asiaan; seudulla missä liikennettä on paljon; Pakila-Kannelmäki.

Mutta muutetaampa näkökulmaa! Ei sitä tietä yksin Muttilaiselle aukaista,saattaa siellä joku Savolainen, Hämäläinen, Karjalainen ja moni muu tarvita tietä asiointiinsa kaupassa. Kauppa saattaa sijaita 20 km. päässä. Pankki ja muut palvelut (Kela, TE-toimisto yms). Julkista liikennettä on vähän. Muttilainen kumppaneineen käyttää vanhaa autoa (vähävarainen), kulutus 8 Litraa/100km. Polttoainevero 65%. Nykyauto kuluttaa n. 4 l/100 kilometriä. Muttilainen maksaa siis 100% enemmän polttoaineveroa....
Maaseudulta kuljetetaan myös onneksi enenevässä määrin puuta jalostettavaksi, suurten asutustuskeskusten läheisyyteen (työpaikkoja, verotuloja). Puuhuolto vaatii myös muutoin auratut tiet, metsienhoito, hakkuut yms. Maitokin tulee auton kyydissä maalta. Lihaa ja pottuakin kasvatetaan. Sinällään varmaan sama, miten "Rekkojen" kustannukset tieliikenteessä katetaan. Olkoon muoto vaikka "satellittivalvonta" rekkojen maksuissa. Kuluttajan maksamaan hintaan tämä kohdistuu. Tiet on pidettävä kunnossa myös maaseudulla "perustuksiaan" myöten.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Kyse on siitä, tuleeko tiestön käytöstä veloittaa käytön mukaan. Äärimmilleen vietynä käy niinkuin omalla mökkitielläni, missä maksan korkeimman vuosimaksun kun mökki on perukalla. Sellaiseen ajatteluun ei sovi Ollilan maaseutualennus. Minulle kyllä sopii, että kansalaisten tienkäytön kustannuksia tasataan mutta tukkirekat ja muu elinkeinoelämä maksakoot logistisista tarpeistaan.

Juhani Piri

Koetin kirjoittaa lyhyesti pääseikat. Tietty noiden asioiden kanssa on sumplimista, mutta pääpiirteet olisi nyt tässä. Puuttuu paljon, mutta kirjoitus olisi mennyt romaaniksi.

Autovero poistuu = hyvä autokanta uusiutuu. Kuka saa hyödyn = varakkaat. Kuka menettää = Vähempivaraiset ja valtio. Lisäksi ulkomailta saa tuoda käytettyjäkin autoja soppeliin hintaan (vähävaraisilla ei niihinkään ole varaa)

Ajoneuvovero laskee = hyvä vähemmän maksuja. Kuka saa hyödyn = Lähes kaikki, paitsi riippuu mitä verotetaan ja miten. Kuka menettää = Valtio, vähempivaraiset ja eritoteen isommat lapsiperheet. Ei ole varaa uuteen kiiltävään vähäkulutuksiseen autoon, mutta lapset on edelleen vietävä harrastuksiin ja itse käytävä töissä.

Polttoainevero laskee = hienoa, ajaminen on halvempaa. Kuka hyötyy = Lähes kaikki. Kuka menettä = Valtio, ulkomaalaisten liikennöintiin ei puututa mitenkään, muuten kuin halventamalla esim rekkaliikenteen maksuja (ne jotka kuluttava tiestöä).

Ylimääräinen tienkäyttömaksu viikko, kk tai vuosi = Selkeä. Kuka saa hyödyn = Varakkaat ja ne jotka tietävät ajavansa paljon. Kuka menettää = Valtio (ulkomalaisten liikennettä ei huomioida ollenkaan), vähävaraiset koska eivät tiedä onko rahaa maksaa koko vuotta (no ei varmasti ole, ja kk ja vk maksut ovat taatusti kalliimpia kun kertapompsi) jne..

Ratkaisu. poistetaan ajoneuvo ja autovero kokonaan. Säilytetään polttoaineveroissa se mitä EU määrää ja loppu on tiestön käyttömaksua ihan kuten sairausvakuutusmaksu joka tilitetään valtiolle suoraan tiestön ylläpitoon. Siihen osallistuvat niin ulkomaalaiset kuin suomalaisetkin.

Erona on se, ettei tarvita uutta yhtiötä ja liikesalaisuuksia. Jos halutaan matolaatikot autoon, niin ne voi vakuutusyhtiö tarjota ihan ilman valtion lobbaamistakin. Helppoa kuin heinänteko. Seuraava.

Tilitetään sitten valtiolle tiestön käyttömaksu tai otetaan mukaan yhtiömuotoinen järjestelmä, niin olen kyllä hyvin skeptinen sen suhteen että valtio on valmis luopumaan sellaisesta veropotista mitä autoilijoilta tulee. Ehkä alkuun kaikilla voisi olla kivaa, mutta eipä mene aikaakaan, kun kivaa on vain varakkailla. Uskokaa pois.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset