ollisaarinen

Voiko kuntapäättäjiin luottaa?

Viime Talouselämä-lehti otsikoi toimittaja Seija Holtarin jutun soteprosessista "Sote kompuroi kuntaveroon". Jutussa epäiltiin, että jos sotemenot siirretään valtiolle voidaanko luottaa  kuntien vastaavasti alentavan omaa verotustaan. Ajatellaan, että on riski, että kuntapäättäjät varaavat jonkun äyrinpuolikkaan yleisiin kunnallisiin virkistysmenoihin jolloin veroaste kiristyy. Hallitus on kuitenkin luvannut, ettei veroaste kiristy soteuudistuksen johdosta.

Mielestäni hallituksen lupaus pätee, jos se ei omilla toimillaan kiristä veroastetta. Hallitus voi ministeriön laskelmin ohjeistaa ja julkistaa kullekin kunnalle sen laskennallisen kuntaveron alentamisen tarpeen. On sitten kuntapäättäjien asia, miten kuntalaisia kohdellaan, se ei ole enää hallitusohjelmasta kiinni.

On oikeastaan oireellista huolestuttavalla tavalla, että kuntapäättäjien kykyä toimia kansalaisten eduksi näin epäillään jopa ehdottamalla väliaikaista pakkolakia, joka määräisi kuntaveron tason. Tällaisesta laista voisi tulla pahimmillaan jopa maksiminormi.

Nämä epäilyt ovat peräisin kokeneilta poliitikoilta, jotka tuntevat kaltaisensa.  Tämähän tarkoittaa, että myös maakuntain päättäjät, jotka ovat kuntapäättäjien valitsemia, kuten myös Kuntaliiton päättäjät, eivät ajakaan etuamme vaan jotain rajoitetun valta-aseman pönkittämistä.

Joskus huvittelen tutustumalla Uudenmaan liiton nettisivuihin missä käsitellään asioita joista minulla ei ole ollut harmaintakaan aavistusta. Siellä opin, että maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus ohjeistavat maakunnallisten toimihenkilöiden tärkeää työtä hyväkseni, asunhan Uudellamaalla. Jos en voi luottaa kuntapäättäjiin, voinko luottaa Uudenmaan liittoon?

Jotta uskomme koko demokraattiseen prosessiin ei aivan luhistuisi niin kai voimme luottaa, että kuntapäättäjät osaavat vähennyslaskun kuntalaisten hyväksi, vaikka ovatkin pääosin jo peruskoulun käyneitä nuorisolaisia? - Kuntapäättäjät joka tapauksessa ovat aina määränneet lopullisen veroasteemme kuntaveron tasoa säädettäessä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei voida luottaa. Veronkorotuksia on muutenkin tulossa lisää. Kiinteistöverot ym...

Pelkäämpä, että tämä ylimääräinen porras lisää byrokratiaa ja hallintoa. Se siis maksaa enemmän.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kuntien menot muodustuvat 60% sotesta ja 40% koulutoimesta, jo erikoissairaanhoidonkustannuksien siirtäminen valtiolle laskisi kunnallisverotusta, samoinkuin omaishoidon siirtäminen Kelalle.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Onhan jännä nähdä mikä suuntaus tässä voittaa: Määrääkö lääkärin rationaliteetti vain maakunta-aate organisaation rakenteen. Koko soten historian on kuitenkin haitannut tunne, että kuntapäättäjät puhuvat kuntalaisten suulla mutta ajavat omaa valta-asemaansa ja kuntatyöntekijöiden etua ratsastamalla mielikuvalla tarpeesta päästä juuri oman kunnan terveyskeskukseen oman kuntapäättäjän suojeluksessa.

Eero Mattila

Mielenkiintoinen näkökulma. Kunnissa on monesti omaksuttu sama ajattelutapa kuin valtion virastoissa, että henkilöstö päättää mitä he tekevät ja miten tekevät - alamaisille jää vain velvollisuus maksaa. Erilaisia asioita päätetään laittaa luvanvaraiseksi ja maksulliseksi. Maksuilla katetaan vain tämän byrokraattiarmeijan ylläpitoa. Uudenmaan liitto on hyvä esimerkki - se olisi syytä lakkauttaa. Kuntien yhteistoiminta voidaan hoitaa paljon tehokkaammin ihan perinteisillä yhteispalavereilla, silloin kun siihen on tarvetta. Tämmöistä näkymätöntä vallankäyttöä ja puolueiden suojatyöpaikkaa ei oikeasti yksikään Uudenmaan asukas tarvitse, Uudenmaan liitto palvelee vain omia työntekijöitään ja taustavaikuttajia eli puolueita.
- Mielestäni olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitkä kuntien ns. palveluista ovat tarpeellisia, mistä on hyötyä asukkaille. Mitä oikeasti tarvitaan? Tarvitaan terveys- ja koulutuspalveluita. Sallivia palveluita esim. rakentamista tukemaan - ei rajoittamaan eikä rahastamaan. Oikeasti olisi hyvä asia, että ihmiset rakentaisivat. Terveys- ja koulutuspalveluissa on muitakin mahdollisuuksia kuin kunnallinen omistajaohjaus. Yksityisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa palveluita olisi hyvä pohtia avoimesti eikä tehdä automaattisesti valintaa kunnallisen palvelun puolesta jo etukäteen.

Toimituksen poiminnat