ollisaarinen

Usko ja evoluutioteoria

Kristillisen liiton puheenjohtaja Sari Essayah kyseenalaisti evoluutioteorian Suomen Kuvalehdessä. Perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari asettaa uskonsa tieteen edelle, koska evoluutioteoria ei ole aivan aukoton. On turha pohtia heidän henkilökohtaisia motiivejaan, mutta molempien ajattelu kumpuaa jostain valistusaikaa edeltäneiltä vuosisadoilta.

Uskonnoilla ja tieteellä on se oleellinen ero, että uskon tieto ei muutu, kun sen sijaan tiede korjaa koko ajan itseään.

Silloinen maanmiehemme Carl von Linné järjesti kasvikunnan seksikkäästi sen heteiden ja emien mukaan systemaattiseksi kokonaisuudeksi. Vajaa vuosisata myöhemmin Charles Darwin näki luonnon systematiikassa kehityksen tuloksen ja esitti teorian kehityksen mekanismeista. Evoluutioteoria hyväksyttiin seuraavina vuosikymmeninä laajalti  parhaana mahdollisena teoriana vaikka sen pohjalla olevia perusmekanismeja ei tunnettu ennen DNA:n salaisuuksien aukeamista, mikä edelleen kiihtyvällä tahdilla jatkuu.

Ystäväni aloitti genetiikan opinnot 1970-luvulla ja kertoo olleensa onnekas kun on saanut seurata tieteen jatkuvaa kehitystä ja tarkentumista. Vielä pari vuosikymmentä sitten ajateltiin periytymisen tapahtuvan vain  yksittäisten geenien tasolla, sitten löydettiin ohjausgeenit ja nykyisin tutkitaan ohjausgeenien säätelyn  mekanismeja.

Yhtä kaikki koko DNA:han liittyvä tietous muodostaa loogisen kokonaisuuden jota ei voi selittää kuin evoluutioteorian kautta. Aivan hiljan on vahvistunut käsitys, että tumalliset solut ovat syntyneet bakteerin ja arkin yhdistyessä, nykyisin yhdistynyt arkki ja bakteeri voidaan määrittää suvun tarkkuudella. - DNA:n tutkiminen on tuottanut myös yllätyksiä perinteisille systemaatikoille, on esimerkiksi huomattu, että kotoinen silkkiuikkumme on sukua flamingolle. Hiiri ja ihminen ovat läheisempää sukua kuin kissa ja hiiri, joten rottakokeet ovat ihmisen kannalta aivan mielekkäitä.

Luomisteoriaan nojanneelle kirkolle on evoluutioteoria ollut vaikea sulattaa. Meilläkin yliopistobiologit olivat ennen sotia evoluutioteorian kannattajia, mutta piispat saivat aikaan, ettei oppikoulun oppikirjoihin tuollaista saastaa levitetty. Vasta 1960-luvun lopulta oppikirjat nykyaikaistuivat tässä suhteessa.

Entropian käsite on ollut evoluutioteorian vastustajien mieliase. Ajatellaan, että lämpöopillisesti maailmankaikkeus lähestyy hiljalleen absoluuttista nollapistettä tasajakoisena massana lähtökohdan oltua Luojan luoma täydellinen maailma. Kiistetään siis mahdollisuus monimutkaisten rakenteiden luonnolliseen evolutiiviseen kehittymiseen. Tiedetään kuitenkin että vaikka tuo entropian laki olisikin kokonaisuuden kannalta oikea niin se ei poista mahdollisuutta paikallisiin energiatihentymiin. Raskaat alkuaineet ovat esimerkiksi muodostuneet suurten tähtien valtavissa energioissa. Alkuaineiden synty on osa evoluutiota joka maapallolla on saanut energiaa auringosta ja maan omasta lämpimästä ytimestä monimutkaisten molekyylien tuottamiseksi elämän perustaksi.

Edellä totesin että uskon tieto ei muutu mutta kirkot ovat kyllä muuttuneet siten, että kirjoitusten kirjaimellisesta tulkinnasta ja persoonalliseen Jumalaan uskomisen sijasta ollaan koko ajan paettu abstraktimpaan jumalkäsitykseen ja sellaisiin aihepiireihin joita ei voi todistaa oikeaksi tai vääräksi ja sellaisiin asioihin, jotka tekevät hyvää, kuten yhteislaulu leirinuotiolla. Aito kiinnostus Raamatun totuuteen on vähissä, alan parhaita tuntijoita on ollut professori Heikki Räisänen, joka valitti, että teologian ylioppilaat nyhjäsivät takapenkissä luennolla kuin pahaiset teinit sen sijaan että olisivat kuunnelleet mitä Jeesus todella sanoi. Siihen ei ollut  tarvetta koska he olivat jo uskossa.

Sellaiset uskonlahkot, jotka ylläpitävät uskoa persoonalliseen heimojumala Jahveen, jota Muhammed ei ehtinyt yhdistää ainoaan Jumalaansa ennen juutalaisten diasporaa, uskovat usein myös kirjaimelliseen raamatuntulkintaan juuri itsellään olevan käännöksen mukaisesti professori Räisäseltä sen enempää tarkentamatta. Kirjaimellista raamatuntulkintaa on vaikea yhdistää tieteelliseen maailmankäsitykseen, jotkut siihenkin tosin pystyvät, mikä osoittaa ihmiseläimen älyllisen sopeutuvuuden.

Mikä on se Jumala, joka on luonut DNA:n miljoonat kierteet pelkästään ihmisen uskon koettelemiseksi? Kuka on se ihminen joka sulkee silmänsä luonnon ilmiselviltä todisteilta omaa herkkää uskoaan suojellakseen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ei kait sille, joka uskoo, voi perustella faktoilla, sehän ei perusasetelmaltaan asettaudu mihinkhään tietteellisseen kysymyksenasettelhuun, Järjetön keskustelu. Jos joku usko, se uskoo, eihän sitä käsitteillä ja perusteluilla voi kaataa, sehän uskoo!

Sitäki mie vain ihmettelen vaikka sitä, että eduskunta alkaa jollaki jumalanpalveluksella?

Tai ylleensäki miksi meilon ev-lut-kirkko-monopoli valtion erityisessa suojelussa. Eikösse pitäs jättää oman herransa halthuun?

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

"persoonalliseen Jumalaan uskomisen sijasta ollaan koko ajan paettu abstraktimpaan jumalkäsitykseen ja sellaisiin aihepiireihin joita ei voi todistaa oikeaksi tai vääräksi ja sellaisiin asioihin, jotka tekevät hyvää, kuten yhteislaulu leirinuotiolla."

Minua suoraan sanoen ärsyttää se, että omista mielipiteistä tehdään kuvitellun suuren yleisön /kansan tms. mielide. Jos kirjoittajasta usko on lauleskelua leirinuotiolla, niin hyvä niin, mutta edelleen suhteelliseen monille se on jotain muuta ja monille Jumala on persoonallinen. Tästä löytyy myös tutkimustietoa, mutta ketäpä se kiinnostaa, tärkeintä on valjastaa yleinen mielipide tukemaan omaa mielipidettä, yhdellä virkkeellä ja se on siinä.

Suomalaisten uskoa on tutkittu mm. kirkkomonitori-tutkimuksella ja sitten eurooppalaisista arvoista on tutkimuksia. Mutta mitäpä niihin suotta perehtymäään, mutuun voi aina luottaa....

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Minä vähän ihmettelen niitä, jotka ottavat uskonsa kulmakiveksi evoluutioteorian torjumisen. Kun me maan matoset ihmiset pystymme kehittämään itsestään organiosoituvia ja kehittyviä automaatiojärjestelmiä, jalostamaan erinäköisiä kasveja sekä eläinrotuja ja muuta vastaavaa, niin Jumala, joka sentään on normaalin määritelmän mukaan kaikkivoipa, olisi niin hömelö, ettei pysty samaan ja vähän parempaankin. Jotenkin se kuulostaa suorastaan jumalanpilkalta.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Juuri näin, kovinta jumalanpilkkaa näiden joidenkin kristittyjen suusta on se heidän väitteensä, ettei heidän jumalansa olisi kyennyt luomaan äärimmäisen yksinkertaisilla fysiikan laeilla toimivaa maailmankaikkeutta, jossa elämä syntyy ja kehittyy itsestään.

Heidän jumalansa ei kuulosta kovin kaikkitietävältä tai -voivalta.

Tekoelämätutkijatkin kun ovat yksinkertaisia sellaisia maailmoja luoneet. Kristittyjen jumala siis olisi ihmistä osaamattomampi? Aika kovaa rienausta.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jotkin ateisteista ottaa kulmakivekseen uskoa etä kristin uskossa on vain yksi tulkinta ja että se kieltää evoluution. Itse olen kristitty mutten kiellä evoluutiota tai muuta mitä on tieteellä todistettu, en kuittenkaan ole kreatonisti.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Niin, minustakaan kristinuskon ei tarvitse kieltää evoluutiota, jos vain lähdetään Jumalan luojaroolista ja ajatellaan, että Raamatun luomiskertomus on vain tietyn kansan tulkinta siitä, mitä maailman luominen voisi tarkoittaa. Alkuräjähdys vaikuttaa melko lopulliselta aukolta, jonka takaa Jumalan tarpeettomuutta tuskin voi koskaan osoittaa.

Tosin, sitten jos tulkitaan loppuakin Raamattua samojen kriteerien pohjalta, ei lopulta tarvitse nähdä mitään ihmeiden kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta Jumalan ja ihmisten välillä. Sikäli fundamentalistinen ajatus, että Raamatun totuudenmukaisuus on Jumalan henkeyttämää on ymmärrettävä. Jos Raamatun kieli ei ole tarkoitettu ihmisen ymmärrettäväksi, on sen ilmoitusluonteen merkitys vähintään hämärä.

Juha Kuittinen

Jotkut uskoo evoluutioteoriaan, toiset jumaliin ja joku vaikka puuhun. Jotkut ei usko mihinkään.

Minä uskon Jumalaan, taivaan ja maan luojaan sekä Jumalan poikaan Jeesukseen Kristukseen.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt
Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Miksi ei? Jeesus kertoi tärkeää sanomaa auta, välitä ja rakasta, usko, toivo ja luota tai muuten maailma on tuomittu tuhoon.

Käyttäjän halaolla kuva
Hannu Ala-Olla Vastaus kommenttiin #15

Jeesus opetti, hylkäämään perheensä ja seuraamaan häntä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #16

Raamatussa perhe tarkoittaa myös sukua, heimoa ja juutalaista uskonkuntaa. Sen sijaan perheen käsitys nykymuodossaan yhden tai kahden vanhemman, lapsen ja lemmikin yhteisönä on taas paljon modernimpaa ajattelua, suunnilleen kehittynyt 1800-1900 lukujen taitteen tienoilla yläluokassa, muun kansan se tavoitti suomessa vasta 50-70-luvulla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Pitänee aluksi todeta, että olen evoluutioteorian ja genetiikkaan liittyvän tutkimuksen merkityksellisyyden kannattaja, mutta en kannustaisi liikaan hybrikseen silläkään suunnalla.

Tutkijan on joskus hyvin vaikeata tutkia esim. taidetta - sekin on osa ihmisen evoluutiota - koska taide on vapaa käyttämään lähtökohtanaan tai näkökulminaan myös usko[nt]oa: sekä henkilökohtaista, että yleisempää uskon symboliikkaa. Kuitenkin korkeakouluissa on taiteentutkimuksen laitoksia.

Miten hyvin tutkija kykenee lähestymään, selittämään ja ymmärtämään esim. J. S. Bachin musiikkia tuntematta tai ymmärtämättä mm. henkilökohtaisen uskon - ja uskonnon yleensäkin - merkitystä luomisprosessissa ja ihmisen työn tuloksissa? Tieto, äly, tunne ja usko voivat yllättävästi sekoittua aina uudella tavalla.

Ihmisen toiminta on hyvin pitkälti kontekstuaalista. Siksi maailmaa ja ihmistä ymmärtääkseen, sitä olisi hyvä kyetä tarkastelemaan monenlaisten näkökulmaisuuksien kautta. Myös tieteessä.

Blogista ei selvinnyt, missä mielessä esim. Sari Essayah kyseenalaisti evoluutioteorian. Siitä ei selvinnyt edes se, mitä kukin Jumalalla itse asiassa tarkoittaa. Näiden selvittäminen auttaa ymmärtämään myös kritiikkiä.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Hienosti Olli tiivisti. Minulta olisi tullut 4 sivua ja banni päälle ;)

"Miten hyvin tutkija kykenee lähestymään, selittämään ja ymmärtämään esim. J. S. Bachin musiikkia tuntematta tai ymmärtämättä mm. henkilökohtaisen uskon - ja uskonnon yleensäkin - merkitystä luomisprosessissa ja ihmisen työn tuloksissa?"

Melko absurdia, sanoisin. Miten iso musiikista ja taiteesta on tehty vakavasti päihtyneenä, psykedeelit etunenässä, ja hyvin ihmiset ymmärtää ja arvostaa kyseuistä musiikkia, vaikka eivät olisi koskaan mieltään laajentaneetkaan päihteillä.

Musiikista tulikin mieleeni että science is god: https://www.youtube.com/watch?v=pVZHvA74RZ8

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Viime Suomen Kuvalehdessä oli positiivinen juttu käytännön poliitikko Sari Essayahista, siinä sivutarinana oli Essayahin maininta entropiavertauksin siitä, että hän ei voi yhtä aikaa uskoa evoluutioon ja Jumalaan luojana ja ylläpitäjänä. Asia on hänen henkilökohtainen vakaumuksensa mutta puoluejohtajien henkilökohtaisilla vakaumuksilla on merkitystä, kuten Essayahin edeltäjä tarmokkaasti osoitti.

Mitä tulee J.S. Bachin musiikkiin, olen sen hartaudesta ja pyhyydestä nauttinut jopa yrittämällä sitä itsekin auttavasti soittaa. Pyhyyden kokemus ei ole kuitenkaan jumaltodistus.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

"Uskonnoilla ja tieteellä on se oleellinen ero, että uskon tieto ei muutu, kun sen sijaan tiede korjaa koko ajan itseään."

Kirjallisessa mielessä lause pitää paikkaansa, kristinuskon ja ehkä islaminkin osalta. Usko ja uskonnot silti elävät tiedon lisääntymisen kautta, siis myös tieteellisen työn tuloksena. Itsekin todistit tämän kyllä kolumnisi loppuosassa.

Usko ja uskonnot ovat osa ihmistä, osa tiedostavuuttamme. Itse uskon, että usko elää meissä ihmisissä. Joukossa uskosta kasvaa uskonto. Koska olemme eläneet aikojen saatossa erilaisissa yhteisöissä, on tästä uskosta muodostunut erilaisia uskontoja. Uskon tutkiminen voisi johtaa lopulliseen tietoisuuteen, mikä on uskon merkitys. Olisiko se jopa avain koko elämämme tarkoitukseen.

Uskon teoria ei vain kiinnosta ketään, ei edes teologeja. Teologian ylioppilailla on vuosien ajan ollut tarve saada tutkinto valmiiksi oppimatta mitään. Hehän ovat uskossa opintonsa aloittaessaan ja teorialla heidän mukaansa yritettäisiin vain murtaa heidän uskoaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Saarinen väittää ettei usko voi uudistua, vaan kyllä se voi varsinkin nuortenkeskuudella. Jokainen sukupolvikin pyrkii määrittämään jumalanki oman aikansa mukaan...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset