ollisaarinen

Eläkekatto ei ole ratkaisu - työeläkejärjestelmää uudistettava toisin

Helsingin Sanomain taloustoimitttaja Tuomo Pietiläinen ehdottaa näkökulmassaan 16.8. työeläkkeisiin eläkekattoa. Yhtenä perusteena hän ottaa esiin Nokian aiemman toimitusjohtajan Stephen Elopin korkean työeläkkeen. Elopin eläke on kuitenkin osoitus järjestelmän toimivuudesta: työeläkejärjestelmä on ansiosidonnainen ja Elop saa korkeisiin ansioihinsa suhteutetun eläkkeen.

Jos Elopin eläkettä tahdotaan kritisoida niin kritisoidaan sitten niitä ansioita, joiden perusteella eläke on ansaittu. Tai jos jonkun mielestä työeläkemaksu on ollut väärä, niin sittenhän se koskisi kaikkia työeläkkeen saajia, eikä vain Elopia ja samassa suhteessa. Eikä tuosta eläkkeestä voi edes kieltäytyä siinä mielessä että maksu on lakisääteinen ja  vaatii aikamoista pokkaa jättää ansaittu eläke nostamatta. Joten Pietiläisen teksti on puhdasta populismia minkä kruunaa viittaus Elopin ulkomaalaisuuteen: "Elop voi nostaa suomalaista työeläkettä riippumatta siitä,  missä maassa hän asuu". Kuten suomalainen voi nostaa ruotsalaista työeläkettä ja päinvastoin. Hui sentään!

Pietiläisen näkökulma nojaa Eläketurvakeskuksen selvitykseen, minkä mukaan luottamus työeläkejärjestelmään on "pohjamudissa". Tuskin luottamusta lisää, jos pakollisista maksuista huolimatta ei saisikaan ansiosidonnaista eläkettä ainakaan ulkomaille.

Itse asiassa Hesari kantaa osan vastuusta luottamuspulan osalta, kun se suuria eläkkeitä käsitellessään ei oikein erottele lakisääteisiä eläkkeitä, työeläkejärjestelmän lisäeläkkeitä (uusia ei enää kerry)  ja puhtaita osto- tai sijoituseläkkeitä toisistaan vaan kutoo niistä vaikean vyyhdin lukijan kauhisteltavaksi.

Pakollinen työeläkejärjestelmä kaipaa mielestäni uudistamista. Nyt siihen olisi hyvä aika, kun hallitus hakee kustannussäästöjä ja kun se ei voi vaikuttaa suoraan työehtosopimuksiin niin se voi vaikuttaa ansiosidonnaisten etuuksien lainsäädäntöön ja etuuksista koituvaan kustannuspaineeseen.

Aika vähälle laatulehtijulkisuudelle on jäänyt kokolailla järkyttävä Eläketurvakeskuksen selvitystulos, joka käsittelee itse asiaa eikä pelkästään siihen liittyviä tuntemuksia, nimittäin selvitys eläkkeensaajan tuloista suhteutettuna keskimääräiseen elinkaaren kuukausipalkkaan (Eläketurvakeskuksen katsaus 1/2014, Juha Knuuti & Suvi Ritola: Kokonaiseläke 2014 - työeläke, kansaneläke ja verotus). Selvityksen tuloksena voi todeta, ettei pienituloinen tai edes hieman vajaat työvuodet tehnyt keskituloinen juuri hyödy työeläkejärjestelmästä, koska muun sosiaaliturvan yhteensovitus ja verotus tasaavat pienituloisten eläkkeensaajien tulot. Toisin sanoen koko hieno eläkejärjestelmä on vain  tehnyt työn välittömän hinnan kalliimmaksi vähentäen siten työnsaantimahdollisuuksia. Sama tietenkin koskee muutakin pakollista ansiosidonnaista turvaa.

Mainitun selvityksen tulos muuttuu, kun hallitus muuttaa takuueläkettä ja asumistukea, mutta tuskin aivan oleellisesti. Itse tekisin radikaalin muutoksen, missä työeläkkeen yhteensovitus muuhun sosiaaliturvaan lopetetaan ja työeläkkeen määrä puolitetaan. Saavutetuilla säästöillä voidaan verottaa kunnon perusturva kaikille kuitenkin siten, että aidosti jokaisesta ansiosta saisi ansioeläkettä kuten nyt luvataan, mutta kuten ei käytännössä toteudu yhteensovitusten jälkeen.

 

---

 

Knuuti & Ritolan laskema nettotulokäyrä löytyy blogikirjoituksestani http://ollisaarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/193879-miten-tyoelaketta-tu...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat