*

ollisaarinen

Raikas ehdotus osinkoveroksi

Elinkeinoelämän valtuuskunnan keskusteluraporttina Kasvun prosentit julkaistu OTT Janne Juuselan osinkoveromalli on kaikilta osiltaan kannatettava ja perusteltu. Meillä oli 1990 -luvulla melko neutraali ja lähes ihanteellinen avoir fiscal -malli ja yhtenäinen pääomaverokanta mutta siitä luovuttiin 2000 -luvulla EU-yhteensopivuusongelmien vuoksi. Kun samaan aikaan oli populistinen pörssiyhtiövastainen hype valtion asettamien Liliusoptioiden vuoksi valtio sitten päätti nostaa pörssiyhtiöiden osinkojen verotuksen ylikorkeaksi.

Samalla huomattiin, ettei yrittäjää sentään voi näin rangaista, ja listaamattomien yritysten verotusta kevennettiin, kuitenkin tavalla, mikä suosii vauraita perheyrityksiä. Yrityksen pääomarakenteen vaikutus voiton verotukseen  ei ole kokonaistaloudellisesti  perusteltu kuten ei tietenkään listauksen vaikutus millään muotoa, muuten kuin populistisesti mikä näkyy olevan poliittisille eläimille ainoa kriteeri.

Pääomarakenteen liittäminen yrittäjän verotukseen jo vuodesta 1993 liittyy myös kysymykseen tulon jakamisesta palkkatuloksi ja osinkotuloksi mihin kateusmielessä on liikaa kiinnitetty huomiota. Tärkeää on, että kaikki tulot tulevat kohtuudella verotetuiksi ja että verojärjestelmä ei vinouta yritystoimintaa.

Juuselan ehdotuksessa parasta on sen neutraalius ja yksinkertaisuus. Siinä yleinen pääomavero on 30 % ja yhtiövero 20 %. Osingosta perittäisin puolet pääomaverosta eli 15 % mikä yrityksen tulokseen suhteutettuna vastaa 12 %:a kun koko voitto jaetaan ja osingon kokonaisveroksi tulee 32 %. Kaunista ja selkeää.

Kehotan tutustumaan Juuselan tekstiin, siinä luetellaan kiitettävästi nykyisen verotuksen haittavaikutuksia.  Populistisessa julkisuudessa korostetaan asiantuntijayritysten käyttävän yritystä palkkaverojen karttamiseen: tätä asiaa ei Juuselan raportissa pahemmin polemisoida, todetaan vain että verotuksen neutraliteetti suosisi asiantuntijayrityksiä. Tässä yhteydessä mainitaan palkan korkeimmaksi rajaveroprosentiksi 58,5 mikä sisältää mielestäni sen virheen, että tämä prosentti sisältää jo ansionvakuutusmaksuja eli sairaspäiväraha-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksut jotka eivät kuulu pääomaverovertailuun.  - Pääomatulo ei oikeuta ansiosidonnaisiin etuuksiin vaan oikeutettuun ansiosidonnaiseen kateuteen.

Kun puhutaan eri tulomuotojen verotuksesta ei useinkaan lasketa esiin ansiotulojen julkista veroastetta, mihin luen mukaan valtion ja kuntaveron sekä kelan sairaanhoitomaksun.  Verottajakaan ei näitä kansalaisille laske vaan yleensä viitataan Veronmaksajain keskusliiton laskelmiin, mitkä sisältävät myös ansion vakuuttamisen maksut. Itse olen näitä sitten väliin laskeskellut vero.fi -sivun avustuksella, joskus väärin yleensä oikein ja tähän voin esittää helsinkiläisen palkansaajan korkeimman julkisen marginaaliveroasteen mikä on tänä vuonna 51,7 %  vajaan 110 000 euron tuloilla samalla kun 30 %:n julkinen kokonaisveroaste saavutetaan runsaan 70 000 euron vuotuisilla ansiotuloilla.

Tähän nähden olisi  ylisuhteista pitää Juuselan veromallin mukaista julkista verokantaa suurena epäkohtana, kun suurin osa ansiontulonsaajista maksaa kuitenkin vähemmän. Marginaaliveroa voi kadehtia kunhan muistaa että pääomatulosta maksetaan vero ensimmäisestä eurosta lukien.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2014/10/Kasvun-prosentit.pdf

 

P.S. Palkansaajan ja yrittäjän verotusta vertailtaessa tulisi ottaa huomioon koko palkkakustannus ansiosidonnaisine maksuineen työnantajamaksut mukaanlukien.  Tällöin vertailu lähtee yrityksen katteesta ennen palkkakustannuksia, veroja ja voitonjakoa. Yleisesti ottaen osinkona otetun tulon julkinen veroaste on korkeampi kuin palkkatulon julkinen veroaste palkkatulon verovähenteisten ansionvakuutusmaksujen vuoksi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Juhani Penttinen

Aivan hyvä esitys tuo on. Ehkäpä liian hyvä toteutuakseen.Vai kuinka ?

Toisaalta 3% osinkoverokin riittäisi julkisesti noteeratuille yhtiöille jos kaikki osingonsaajat laitettaisiin maksamaan.

http://www.talouselama.fi/uutiset/maistuisiko+kolm...

Mikael Kerokoski

Viron malli on toinen aika hyvä malli, ja se kannustaa kasvuun. Jos pääomavero on 30% niin yrittäjä maksaisi sen nostaessaan osinkoja yrityksestä. Vielä selkeämpää.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Viron malli on hyvä. Meillä ilmeisesti tarvitaan korkeampi veroaste kun on enemmän palveluja. Viron mallissa saattaa olla pieni ongelma että kun varat jäävät yritykseen niin ne voivat jotenkin oheta yrittäjän osoittamiin liiketoimintaan liittymättömiin kuluihin verottamatta. Kun heti verotetaan niin saalis on varmempi.

Toimituksen poiminnat