ollisaarinen

Sammakoita kansanedustajan suusta

Kansanedustaja Pentti Oinonen ihmetteli eduskunnassa miten voidaan tärvätä 80 miljoonaa "rupikonnien kutupaikkojen suojeluun" ja luetteli sitten sen ilmeisesti Maria Guzeninalta kopioimansa listan "työttömille, eläkeläisille ja lapsiperheille", joille rahat paremmin kuuluisivat kun kosteikoistaan luopuville isännille - tietysti veteraaneja unohtamatta.

Oinosen-Guzeninan listan ihmisten tukeminen kuuluu meille - Oinoselle ja minulle - jotka olemme työelämässä kustantamassa sosiaalipolitiikkaamme. Sen lisäksi on pidettävä huolta luonnosta ja erityisesti katoavista luontotyypeistä. Rahat on siis nimenomaan pistettävä mm. "rupikonnien kutupaikkojen suojeluun", jos kohta itse konna ei kuulukaan uhanalaisiin eläimiin.

Isäni oli luontoharrastaja ja hän vei minut, alle 10-vuotiaan pojan, viljelylaakson keskellä sijainneen lammen lintu- ja kasviaarteita seuraamaan 1960-luvun alussa. Rikkaan luonnon tavoittaminen edellytti syvän valtaojan ylittämistä. 1960-luvun lopulla lampi olikin jo käytännössä kuivunut, nykyään ilmakuvassa näkyy vain pajukko valtaojan varrella peltolohkojen ympäröimänä. Viljelylaaksoa kiertävän tien nimessä enää muistuu entisen lintujärven nimi, jota en tässä välitä toistaa koska isännät toimivat ajan tavan mukaan eikä heitä ole syytä syyllistää. - Runsaan 20 kilometrin päässä sijainnut vastaava lintulampi, Koijärvi, sen sijaan synnytti Vihreän liikkeen ja hyvä että teki, sillä eteläisessä Suomessa tällaiset kohteet alkavat olla vähissä.

Pohjoiskarjalaisen Oinosen mielestä soita metsissä riittää mutta oikeasti metsä- ja suoluontomme on voimakkasti köyhtymässä. Erityisesti Etelä-Suomen rintamailla ei koskematonta luontoa hevin löydy. Helsingin keskuspuistossakin alkaa olla monipuolisempi eläinkanta kuin keskimääräisessä hoitometsässä!

Metsätyypeistä rehevimpiä ja runsaslajisimpia ovat lehdot, jotka ovat lähes kadonneet, koska ne sopivat viljelylle. Kosteikkojen potentiaalinen taloudellinen arvo on vähäisempi luontoarvoon nähden. Lapsuuteni lintujärven paikalla on nyt pari lohkoa ohraa ja kauraa.

Uskon että isänniltä alkaa nykyään löytyä myönteistä asennetta suojeluun. Ilahduin juuri, kun huomasin mökkitieni varren viljelijän ottaneen tämän syksyn kynnöissään käyttöön lain vaatiman suojavyöhykkeen tilusten läpi virtaavan pienen mutta puuroisen joen reunoille.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ryyti kuva
jarmo ryyti

Oinonen on Rautavaaralta ja todennäköisesti siellä on suojeltu luontoa muidenkin edestä.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Syntyisin Oinonen on Kontiolahdelta Höytiäisen rannalta, missä 1800-luvun isännät hoitivat kosteikkoa pudottamalla järven pintaa 9,5 metriä, mistä osa vahingossa laskuojan sorapohjan kuluttua kallioon asti. Myös Vanajaveden pintaa alennettiin 1800-luvulla ainakin pari metriä, mikä näkyy vieläkin kivisinä rantoina ja ehkä oli myös syy monnin katoamiseen.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Oinonen on kunnostautunut näissä asiantuntijalausunnoissa. Viimeksi Suomeen oli muuttamassa 30 000 sutta.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1360207879523

Vaikka olisi kuinka tyyliltään suorapuheinen "kansanmies", soisi edes pientä arvokkuutta tosiasioiden käsittelyssä. Vaan enpä oikein jaksa uskoa, että Oinoselle lohkeaa jatkopaikka lainsäätäjän vaativassa työssä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Mukava teksti. Suomella ei pitäisi olla vaikeuksia luontonsa monipuolisuuden säilyttämisessä. Meitä asuu täällä sen verran harvassa. Paljon peruuttamatonta vahinkoa on silti saatu pienelläkin porukalla aikaan.

Harmi, ettei suomalaista luonto arvostavia löydy juurikaan sieltä persujen piiristä. Joskus ihmetyttää mitä se nationalistinen populistipuolue lopulta arvostaa. Tuskin mitään epäitsekästä kuitenkaan.

Lopulta ollaan kuitenkin hyvään suuntaan menossa. Silti tuollaisten Oinosten ulostulot muistuttavat, että löytyy tuota porukkaa tästä maasta vielä paljonkin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Toivottavasti Oinonen jaksaa jatkaa vielä kansanedustajan uraansa. Pena on tolkun mies!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Melko väsynyt trollaus. Ei nyt jaksa provosoitua. Edes Väänänen ei tuollaista sammakkoa suustaan ihan tosissaan laukoisi.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Oinosella on eduskunnan värikkäin kieli.

Se ei ole vähäinen saavutus.

Taidearvostelijain, helsinkiläisten hienohelmojen puheessa kielen värikkyyttä kutsutaan korkeataiteellisuudeksi.

Taisipa Oinosen kieltä kehaista Pekka Haavistokin Helsingin kirjamessuilla 2013.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset