ollisaarinen

Työeläkkeet ja oikeudenmukaisuus

Hesarissa oli 2.7. informatiivinen ja selkeä kirjoitus työeläkkeiden rahoituksesta. Sen oli laatinut Eläketurvakeskuksen ekonomisti Risto Vaittinen joka rauhoitti mieliämme tiedolla, että työeläkkeiden rahoitus on riittävä, kunhan sitä vielä vähän lisätään.  

Tämä huojennukseksi niille nuorille, jotka ovat ennustaneet, etteivät tule eläkettä saamaan suurten ikäluokkien ahneuden vuoksi. On kuitenkin kysyttävä, että vaikka eläkkeiden rahoitus riittäisikin, kun sitä ensin vähän lisätään, onko järjestelmä ollut oikeudenmukainen?

Puutuin eläkeasiaan 1990-luvun alussa laskettuani klubiaskin kanteen että eläkemaksun tulisi olla noin 25  % palkasta kun sijoitustuottoja ei lueta mukaan. Eläketurvakeskuksen nykyisen arvion mukaan yksityisten alojen eläkejärjestelmä toimii noin 30 %:n rahoituksella mihin luetaan mukaan jo sijoitusten tuotot. Tällä hetkellä tyel-maksu on noin 23 % mutta sitä pitäisi vielä korottaa 26 %:iin.

1990-luvun alussa tyel-maksu oli selvästi alle 20 %, 1970-luvun alussa jopa alle 10 %. Kuitenkin nämä kaikki työvuodet oikeuttavat periaatteessa samanlaiseen eläkkeeseen. Tosin eläkemaksun nousu alentaa eläkepalkan osuutta ansioista. Elinajan pidentyminen johtaa hieman korkeampaan suhteellisen maksuun, mutta sekin on nyt tasattu elinaikakertoimella, joka alentaa uusia eläkkeitä. Eläkejärjestelmän perustajaikäluokat ovat saaneet eläkkeensä puoleen hintaan ja vielä nykyinenkin eläkemaksu on tarpeeseen nähden hieman liian alhainen, mikä käytännössä merkitsee, että maksatamme osan eläkkeestä lapsillamme.

Tähän oikeudenmukaisuuskysymykseen eivät palkatut ekonomistit vastaa (sen enempää kun eivät näy vastaavan kuntapalvelujen rahoituksen oikeudenmukaisuuskysymyksiinkään) vaan virkansa puolesta tyynnyttelevät suurta yleisöä Vaittisen kirjoituksen tapaan. Näitä tyynnyttelijöitä on oikein erityisesti palkattu Telaan, missä uusi johtaja Suvi-Anne Siimes esitti aluksi muutaman terävän kommentin ja on sen jälkeen ymmärtänyt ansionsa perusteet.

Kuten palkansaajajärjestöjen edustajilla on tapana sanoa on työeläke siirrettyä palkkaa. Eläkemaksu on suora palkkakustannus jonka palkansaaja voisi nostaa heti käteen jos tyytyisi kansaneläkkeeseen (Tällöin verot olisivat hieman korkeammat).

Suuret ikäluokat ovat kuitenkin maksattaneet lapsillaan osan tästä siirretystä palkasta. Miksi palkansaajajärjestöt eivät vahdi asiaa tarkemmin?

Vastaus löytyy tämänhetkisestä kakskannasta. Siellä palkansaajat vaativat työeläkemaksun korotusta mutta työnantajat eivät tahdo lisätä palkkakustannuksia. Helppo vastaus asiaan olisi että palkansaajat nostaisivat omaa maksuaan, siis toteuttaisivat ikäluokkien välisen oikeudenmukaisuuden heti, eivätkä piiloutuisi työnantajan aiheellisen kustannushuolen taakse.

Palkansaajajärjestöt syyttävät työnantajaa omasta kykenemättömyydestään hoitaa työeläkkeiden oikeudenmukainen rahoitus. Pahan pojan rooli sopii työnantajalle niin kauan kun se voi määräillä työeläkerahastoista, jotka oikeastaan kuuluvat palkansaajille.

Jotenkin on outoa, että vaikka media on päivittäin täynnä erilaisia usein vaikeita mutta ei aina niin tärkeitä oikeudenmukaisuusasetelmia niin tälläinen kaikkia koskeva miljardiasia, joka operationalisoituu selkeään lukuun ei johda nopeampaan ratkaisuun joka saataisiin aikaan lukua muuttamalla. Kun ratkaisua ei synny ykskantaan palkansaajilta niin se voitaisiin tehtä ykskantaan eduskunnassa.

Vielä suurempi oikeudenmukaisuuskysymys liittyy lakisääteisen ansiosidonnaisen eläkkeen oikeutukseen sinänsä. Olen nyt 60 -vuotias ja jos tähän kaadun kaikki ansaitsemani eläkemaksut koituvat muiden hyväksi. Olisin siis pidättäytynyt omasta kulutuksestani joidenkin sitkeämpien sissien  eläkeaikaisen elintason pönkittämiseksi eikä minulla ole vaihtoehtoa. Ne, jotka saavat osittain valita, kuten yrittäjät, maksavat itselleen yleensä eläkkeen alakanttiin ja käyttävät rahansa nyt kulutukseen tai omiin sijoituksiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ja mikä tulee olemaan nuorten eläkkeiden taso. Huono, jos jäävät eläkkeelle 63v. Kyllä tämä on pyramidihuijaus.

Aslak Koivuila

Tarkoittanet 63v, joita ei ole potkaistu kortistoon viime YTssä ?

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Tai paremminkin ketjukirje, missä aloittajat hyötyvät mutta maksut tasoittuvat ajan myötä. Maksu tasoittuu vain niin korkealle tasolle, että pakollisena rajoittaa liikaa ansaitsijan päätäntävaltaa omasta aktiiviajan ansiostaan. - Uskon että eläkkeet tulevat maksuun mutta jatkuva veivaaminen vie uskottavuutta järjestelmään. Veivaamisesta voi mainita tuoreen indeksileikkaushankkeen mitä perustellaan järjenvastaisesti palkkakehitykseen viitaten: indeksihän seuraa palkkoja ja elinkustanuksia. Toinen veivaus on eläkkeiden ansiotuloja korkeampi verotus huippuna raippavero: valtio ottaa pois sen minkä eläkelaki lupasi! Onko tässä kansaneläkesodan kaiku 1950-luvulta?

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Olli: Hyvä kirjoitus, ja jokaisen pitäisi enemmän vastata omista eläkkeistään, odottamatta tynantajalta sitä tehdä. Oma isompi osuus on kaikkien kannalta hyväksi, ainoastaan AY-pomot kärsisivät työntekijän oma-aloitteisuudesta. Työntekijät näyttäisivät AY-pomoille mitä tarkoittaa järjen juoksu oikein päin.

Se mitä kirjoitit yrittäjien lintsaamisesta, maksamalla liian vähän vakuutusmaksua, ei nykyään enää pidä paikkaansa. Vakuutustarkastajat ovat tänäpäivänä, onneksi, hyvin tarkkoja puolustaessaan yrittäjää itseään vastaan. Tämäkin on ammattitaitoa. Kiitos valveutuneille vakuutustarkastajille.

JP:lle. Huijausta on, olla maksamatta omaa eläkettään, ja valvomatta että se tulee maksetuksi, jos on toisen palveluksessa. Katso siis, että eläkettäsi kertyy, teet sitten mitä hyvänsä. Meillä on hyvä eläkejärjestelmä, siitä kannattaa vähän maksaakin.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Yrittäjäeläkeasiassa on sekin näkökulma ettei kyse ole mistään lintsaamisesta. Maksamalla vähemmän saa harkiten vähemmän eläkettä mutta suuremman päätösvallan ansioilleen.

Käyttäjän SauliAittola kuva
Sauli Aittola

"Suuret ikäluokat ovat kuitenkin maksattaneet lapsillaan osan tästä siirretystä palkasta. Miksi palkansaajajärjestöt eivät vahdi asiaa tarkemmin?"

Suuret ikäluokat kyllä joutuvat nykyisen suuren työttömyyden aikana eläkkeestään osin elättämään myös lapsensa. Nillä on kaikki hyvin joilla on töitä, se vain vaihtelee. Suomessa on isot eläkerahastot joita purkamalla samalla lievennetään lamaa. Muitakin lääkkeitä tulisi käyttää työllisyyden lisäämiseksi. Suomen eläkejärjestelmä on pääosin hyvä, suuret johtajien palkat kun saataisiin alemmaksi.

Jukka Laine

Itse uskon että edessä on kuolema. Paitsi itsekulle, myös kansantaloudellemme. Työeläkevaramme ovat velkojen panttina kansantalouden kirjanpidossa. Ja varmasti amerikkalaiset eläkeyhtiöt ja muut Suomen luotottajat haluavat velkansa Suomesta. Velkaantumisemme ei pysähdy 2018. Mitään ihmelääkettä ei ole näköpiirissä. Suomella on edessä vain vaikeita ratkaisuita.

https://sedury.fi/index.php?option=com_content&vie...

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Jukka Laine

Mahtavatko kaikki ymmärtää mistä on kyse. Presidentti Niinistö vihjaisi puheessaan nuoresta politiikosta, jonka vaaliteema kuului: Me maksamme joko eläkkeenne tai velkanne, mutta emme molempia. Tätä sanomaa ja mitä se pitää sisällään kannattaa miettiä useammasta näkökulmasta.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Velkaa on otettu koko kansakunnan tarpeisiin, olkoon sitten nuori tai vanha. Näiden lisäksi velkaa on otettu vanhojen sotakorvausten ja niiden maksamisen jättämien kokonaisjälkien korjaamiseen. Ym.

Jos Niinistö on jotain tuon sorttista sanonut, kun Laine väittää, on hänen tarkoituksestaan otettu vain osio, ei kokonaisuutta. Kyllä joka sukupolven on eläkkeensä itse maksettava. Lamat tulevat ja menevät, ihmisen on itse katsottava, että eläkettä kertyy. Ihmisten on kyettävä elämään niiden kanssa, koska niitä mahtuu melko säännöllisin välein elämään.

Puutun sen verran opiskeluun, että sen pitää tapahtua tehokkaasti, ja sen jälkeen tienaamaan. Kaikenlainen keplottelu väli-ym vuosineen syö eläkettä. Sitä kutsuttiin ennen "tyhjäkäynniksi", eikä sitä kestä minkään kansakunnan kukkaro. No. tietenkin on muitakin syitä, ei tämä nyt sentään opiskelijoiden vika yksistää ole. Kokonaisuus ratkaisee.

Tuosta Laineen kuolemasta sanoisin, että siitä vaan, ja hapanta puhetta ja erittäin lyhytnäköistä populismia pahimmillaan, ainakin herkille ihmisille.

Jukka Laine

Käytännössä velaton Suomen valtio omisti 25 vuotta sitten koko Imatran Voiman, Nesteen, Postipankin, Outokummun, Valmetin, Kemiran, Rautaruukin, Soklin kaivokset, Finnairin, Veitsiluodon ja paljon muuta. Nyt nuo kaikki on pistetty sileäksi. Vain hippusia on jäljellä. Olemme siis myyneet edellisten sukupolvien säästöt, tuhlanneet rahat ja ottaneet valtiolle ja kunnille yli sata miljardia euroa uutta velkaa. Kaikki on tuhlattu. On eletty yli varojen.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Eikä tässä vielä kaikki. Piiloon on laitettu velkaa mm. moottoriteiden ja poliisitalojen rakentamiseen. Nämä velat eivät näy julkisessa velassa eikä tilinpäätöksissä, mutta niistä aiheutuu vuosikymmenien ajan enemmän korkoja ja lyhennyksiä kuin taseeseen merkityistä suorista veloista.

Valtion konsernitase kertoisi enemmän, missä jamassa me olemme. Ensimmäinen harjoitelma asiassa osoitti, että Suomen nettovelka on 50 miljardia euroa suurempi kuin tilastot osoittavat. Tämä johtuu mm. siitä, että valtion yhtiöillä on omaa velkaa, joka tilastoidaan yksityissektorin velanotoksi.

Vantaalla kaupungin suoran velan määrä oli vuoden vaihteessa 1,1 miljardia ja konsernitaseen 2,3 miljardia. Jos valtio laskisi kaiken vastuullaan olevan velan määrän, velka olisi aikoja sitten ylittänyt 100 miljardin euron rajan. Eikä eläkevastuuvelkaa tarvitsisi laskea mukaan lainkaan.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Valtion virkamiehet ovat oppineet kikkailemaan velalla. Kun moottoriteitä ja poliisitaloja rakennetaan, valtio on niissä vuokranmaksajana. Näin voidaan tehdä satojen miljoonien eurojen investointipäätöksiä poliitikkojen ohi. Talojen käyttö ja moottoritiet maksavat näin moninverroin enemmän kuin valtion suoralla rahoituksella, koska pitää maksaa korkeat korot ja sijoittajien voitot vuokrien yhteydessä. Vuokrasopimukset tehdään kymmeniksi vuosiksi.

Yritysten on kerrottava vuokrasopimuksista tilinpäätöksissään niiden kokonaismaksujen määrät, mutta valtio ei häveliäisyyssyistä niistä kerro mitään.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

TeliaSoneran kurjan historian muistamme. Valtio omisti kokonaan posti- ja teletoiminnan, josta ovat tulleet postin Itella ja teleliikenteen Sonera. Politiikot hamuavat TeliaSoneran osakkeiden myymistä. Niistä saataisiin 2,7 miljardia. Viimeisin osinkotulo valtiolle oli 167 miljoonaa euroa. Pelkästään Saksan ilmatilasta maksettiin 3,6 miljardia. Soneran tuhonnut ministeri on nyt pääministerin neuvonantajana valtiosihteerinä 12.330 euron kuukausipalkalla. Jälki on tuttua. Ehkä hänet onkin palkattu kokeneena tuhoajana hallituksen leipiin.

Talvivaara on kankkulan kaivo, jonka kipsialtaisiin tulee menemään vielä paljon veronmaksajien rahoja.

Politiikot pettävät itseään. 30.6.2012 päättyneellä tilikaudella Solidium maksoi osinkoja valtiolle 660 miljoonaa euroa. Osinkojen maksamista varten yhtiö otti 600 miljoonan euron lainan. Tilikauden tulos oli vain 131 miljoonaa. Tämä temppu näkyy valtion tilinpäätöksessä 0,6 miljardia euroa liian hyvänä asiana.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Valtion eläkerahaston eläkevastuuvelka oli viime vuoden lopussa 93 miljardia euroa. Siitä on rahastoitu 13 miljardia. Tästä aiheutuvaa 80 miljardin euron nettovelkaa ei ole mitenkään käsitelty valtion tilinpäätöksessä. Eipä hätää. VER hoitaa eläkevelan sijoituksillaan

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Meille käy samoin kuin muillekin ylivelkaantuneille maille. BKT-kasvu ei enää voi auttaa, koska niin suurta kasvua ei voi olla tulossa, että suunta oikenisi. Suomi ei pystynyt lyhentämään edes korkeasuhdanteessa velkojaan, miten se pystyisi koskaan. Edellisten sukupolvien keräämää myytävää omaisuutta ei enää ole.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/0...

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Työeläkemaksut ovat väärin mitoitettuja sukupuolten välillä, sillä työeläkejärjestelmä luotiin 1950-luvun lopussa, jolloin naiset eivät vielä olleet juurikaan töissä, eikä naisten korkeampaa elinikää huomioitu mitenkään.

Miesten eläkkeissä ei ole eläkepommia, se on naisten eläkkeissä. Vuonna 2010 miehet ja heidän työnantajansa maksoivat työeläkemaksuja noin 11,1 miljardia ja miehille maksettiin työeläkkeitä noin 10 miljardia. Naisilta ja naisten työnantajilta kerättiin maksuja noin 7,9 miljardia ja naisille maksettiin työeläkkeitä noin 9 miljardia. Kaikki näkevät, että naiset upottavat eläkejärjestelmämme, kunhan tilanne on sellainen, että naisten suuri työelämässä ollut joukko vähitellen siirtyy eläkkeelle. Itse asiassa miehiltä joka tilistä kerätty noin 5 % meneekin naisten eläkevajauksen peittämiseen.

Tämä ei ole julkista tietoa, vaan se salataan meiltä. Olen laskenut ne työeläkelaitosten virallisista luvuista itse. Olen lähettänyt työeläkeyhtiöille kysymyksen virallisista luvuista, mutta amerikkalainen NSA lienee kaapannut sähköpostini, koska vastausta ei tullut.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Sukupuoli on tässäkin hyvä indikaattori, se osoittaa, että tällainen riskieläkevakuutus tietenkin suosii pitkäikäisiä. Naisten keski-iän ollessa korkeampi he ryhmänä hyötyvät. En kuitenkaan kannata maksun eriyttämistä sukupuolen mukaan. Eläke on henkilökohtainen eikä yksilöä pidä raskauttaa johonkin tilastolliseen ryhmään kuulumisesta, tällaisia jakoja voidaan kehittää vaikkapa asuinkunnan mukaan: pitkäikäisimpiä taitavat olla rannikon reippaat kalaa ja ruoholaukkaa syövät sosiaaliset ruotsinkieliset!

Myös sosiaaliryhmä vaikuttaa elinajanodotukseen. Siksi matalapalkaisen työntekijän kannattaisi tyytyä pelkkään takuueläkkeeseen kun ei paljoa parempaa saa työeläkkeestä eikä yhtä pitkään kuin parempiosainen. - Yksilötasolla kukin on kuitenkin vastuussa elintavoistaan ja ikääntymisestään.

Käyttäjän JaakkoNurmi kuva
Jaakko Nurmi

Onhan nämä kaikki jonähty vuosia sitten, eikä korjausta ole kuulunut, mutta nyt on remppa aloitettu, eikä sekään oikein näytä maistuvan.
Kuntauudistkseen ilmestyy kapuloita rattaisiin. Virkamieskoneisto pitää kynsin hampain eduistaan kiinni, vaikka heistä vain harvaa tarvitaan kokonaishyödyn tuottajana.

Yksityisistä firmoista tämä uusorganisointi alkoi. Katsotaan miten onnistuu yhteiskunta kuvioissaan. Takkuilee, mutta aika on vielä puolellamme ja kansamme ahkeraa. Kyettyämme ymmärtämään, ettemme voi pelastaa koko vanhaa teläeurooppaa, olemma jo voiton puolella. Koko välimeren euroopanpuoleinen rannikko on elänyt yli varojensa, kuten mekin nyt jo muutaman vuosikymmenen, ja vaikka käännettä yritetään koko ajan. Hankalaa se tulee olemaan, ja saa nähdä kuinka siinä käy.

Tilasto on viimeinen etappi arvausleikissä, ja näin ollen varma harha. Jos olisin 40 vuotta sitten yrittäjäksi ryhtyessäni luottanut tilastoihin tai starttirahoihin,(joista ei vielä puhuttukaan)en olisi ikäpäivänä ryhtynyt yrittämään yhtään mitään. Onneksi olin tuhma orava ja uin vastavirtaan, kuten olen aina tehnyt. Suosittelen. Porukassa tyhmyys tiivistyy. Tilastoikaa.

PS. Työeläkejärjestelmä astui voimaan 1961. Jos muistan väärin, oikaiskaa. Eläkkeiden omavastuuosuutta pitäisi nopeasti nostaa, ja olisi pitänyt jo ajat sitten. Kyllä jokainen on omasta eläkkeestään itse vastuussa. Suomessa on hyvä palkkataso, verrattuna mihin tahansa maahan, ollut vuosikymmenet.

Käyttäjän paulisumanen kuva
Pauli Sumanen

Presidentti Kekkonen allekirjoitti TEL-lain 8.7.1961. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki LEL vahvistettiin 9.2.1962. Molemmat lait tulivat voimaan samanaikaisesti heinäkuun 1.päivä vuonna 1962.

Mutta, mutta. Tuollaiset jättilait vaativat vuosikausia pitkän kypsyttely- ja valmisteluajan. Eli kyllä työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja perushyväksynnät työnantajapuolelta (joka joutui maksumieheksi) ovat 1950-luvun loppupuolelta.

Merimieseläkelaki (Wällärin luomus) astui voimaan jo 1956 ja se sisälsi huomattavan paljon niistä periaatteista, jotka myöhemmin sisältyivät yleiseen työeläkelakiin.

Eläkekomitea asetettiin 5.12.1956 ja sen mietintö on päivätty 30.8.1960
(11/1960). Komitean puheenjohtajana toimi ministeriön vakuutusosaston osastopäällikkö Teivo Pentikäinen ("työeläkejärjestelmän isä"), jonka osuus jo aikaisemmin oli ollut ratkaiseva muun muassa merimieseläkelain ja eläkesäätiölain sekä vuonna 1952 annetun vakuutusyhtiölain valmisteluissa. Komiteassa oli sekä puolueiden että etujärjestöjen edustajia, joista monet olivat myöhemmin näkyvissä asemissa työeläkelaitoksissa tai niiden hallintoelimissä. (Lainattu osia Seppo Pietiläisen esitelmästä).

Jukka Laine

Eläkkeet ovat poliittinen lupaus ja käsi kädessä Suomen talouden selviytymisen kanssa. Jo kirjanpidossakin. Ei tämä kovin hyvälle näytä. Itsekin ihmettelin velan kasvamista hyvinä aikoina. 1980-luvulla valtiolla oli velkaa euroissa n. 1,3 miljardia euroa. Nyt on velkaa yli 100 miljardia ja omaisuus myyty. Tilanne on aika synkkä suoraan sanottuna.

Toimituksen poiminnat