ollisaarinen

Puoluevero ja sen vähentäminen verotuksessa

Olin pudota rahiltani muutama vuosi sitten, kun huomasin vero-ohjeissa tulonhankkimiskuluna mainittavan luottamusmiesmaksun, minkä luottamusmies maksaa puolueelleen palkkiostaan. Ja todellakin, TVL 31. luvussa todetaan vähennykseksi: 5) valtiollisen luottamustehtävän hoitamisesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kunnallisista luottamustoimista maksetuista kokouspalkkioista peritty luottamushenkilömaksu.

 

Luulin, että verotusoikeus on vaan valtiolla ja kunnalla sekä seurakunnalla, mutta näin myös puolueilla on oikeus luottamusmiespalkkioiden verottamiseen jopa niin, että kunta voi periä veron palkkiosta suoraan puolueosastolle.

 

Puoluevero ei oikein väänny päässäni mitenkään vaan kyseessä on selvästi rakenteellinen korruptio semminkin kun luultavasti luottamustehtäviin valittavilta otetaan verovaltakirjat ennakkoon.

 

Asia tuli mieleeni, kun luin vuorineuvos Jorma Elorannan kuntien omistajapolitiikkaa käsittelevän puheenvuoron viimeisestä Tekniikka & Talous -lehdestä. Sinä mainitaan kunnallisten yritysten hallitusten jäsenten maksamat puolueverot. Näitä ei voi verotuksessa vähentää mutta palkkiotaso voi olla toinen kun lautakunnissa.

 

Elorannan mukaan kunnallisten liikelaitosten liikevaihto lienee yli 10 mrd euroa (löytyyköhän Kuntaliitosta tarkka tieto?) joten niiden toiminta on kansantaloudellisesti merkittävää luokkaa. Helsingissäkin veroprosentti olisi ainakin yksikön korkeampi ilman energialaitosta, kaupungin ominaisteho ei siis ole häävi, mikä paljastuu viimeistään kun energialaitos siirtyy risuenergiaan. 

 

Eloranta peräänkuuluttaa parempaa omistajanohjausta ja hyvää hallintokäytäntöä mutta olen sillä kannalla ettei liiketoiminta kuulu lainkaan kunnan toimialaan. Perusteeksi voi todeta vaikka valtion virkamiesten omistajaohjauksen mahdottomuuden: miten voi virkapalkalla ja virkavastuulla päättää miljoonaluokan asioista ministerimotiiveja tunnustellen? Telakoita ostetaan ja myydään mutta harvoin oikeaan aikaan ja oikeaan hintaan. Ei se yksityisellä puolellakaan helppoa ole mutta siellä on lupa käyttää hurttia viikinkimeininkiä Norjan malliin eikä vastuu lankea suoraan veronmaksajille.  - Julkinen toimija luokoon raamit liiketoiminnalle mutta ei halleja konkurssiyrittäjille.

 

Harmaa alue kuntakonserneissa ovat säätiöt, jotka usein vastaavat tärkeistä julkisista tehtävistä. Kai niilläkin on kunnalliset hallituksensa ja hallitusten jäsenten palkkiot puolueverotettavina?

 

Ylipäätään vuorineuvos Elorannan kaltainen tuotantotalouden DI ja entinen konsernijohtaja varmaankin haroo harventuneita hiuksiaan pohtiessaan tosiasiaa, että meillä ei laadita kunnollista julkista konsernitasetta, missä olisivat mukana valtion ja kuntien lisäksi kuntayhteisöt, liikelaitokset, julkiset säätiöt, Kela ja lainsäädännöllisen asemansa vuoksi myös työeläkeyhtiöt. Paljon on puhetta, mutta veljeni, miten vähällä tiedolla meitä hallitaankaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

En minä ymmärrä muuta kuin, että 15% menee puolueelle siitä kokouspalkkiosta, kun istun kaupungin omistaman liikelaitoksen hallituksessa.

Sama Jyväskylässäkin, jos veden ja energian hinta pudotettaisiin valtakunnan tasolle täytyisi veroäyriä nostaa prosenttiyksikön. Piiloverotusta siis.

Pekka Heliste

Persuthan voivat luopua puolueverosta, ei sitä mikään laki määrää.Silloin häviää verovähennyskin

Toimituksen poiminnat